Kaukolämpö etsii uusia energialähteitä

Puuhakkeesta on tulossa pulaa ja turpeen polttoa ajetaan alas. Uusia ratkaisuja kaukolämmön tuotantoon haetaan esimerkiksi auringosta ja maalämmöstä.

Kotimaa
Teksti
Lauri Lehtinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaukolämmön tuottamisessa luovutaan asteittain fossiilisista polttoaineista. Polttohakkeesta on tulossa pula etenkin Etelä- ja Itä-Suomessa.

Kivihiilestä lämmöntuotannossa on sovittu luovuttavaksi toukokuuhun 2029 mennessä siten, ettei sitä käytetä normaaliaikoina. Esimerkiksi Helen ajaa Hanasaaren voimalan alas 2024 ja korvaa sen osaksi biopolttoainetta käyttävällä lämpölaitoksella, osaksi muilla ratkaisuilla.

”Lämmöntuotantoon halutaan käyttää sellaisia puuraaka-aineen osia, jotka eivät sovi metsäteollisuuden tarpeisiin. Kehityssuuntana kuitenkin on, että teollisuus haluaa käyttää mahdollisimman suuren osan raaka-aineestaan itse”, kertoo Energiateollisuus ry:n tuotantoyksikön johtaja Jari Kostama.

Kaukolämmön tuotannossa tuontihakkeen osuus puuenergiasta oli 2019 jo 21 prosenttia, kun se 2018 oli kahdeksan prosenttia. Tuontihake on pääosin Venäjältä ja Baltiasta.