Gallup: Kataisen hallitus on 2000-luvun huonoin

Tuomo Lappalainen
Kotimaa 22.4.2013 17:18

Kuuden puolueen hallituksen jatkuva sekoilu näkyy jo mielipidekyselyissä.

TNS Gallupin neljälle suurimmalle puolueelle tekemästä tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että enemmistö suomalaisista on tyytymättömiä hallituksen toimintaan.

Yli puolet, 54 prosenttia, antaa hallitukselle huonon arvosanan. Hyvien arvosanojen osuus on vähentynyt viime syksystä kahdeksan prosenttiyksikköä, 32 prosenttiin.

Viimeksi Suomessa on ollut kansan mielestä yhtä huono hallitus 1990-luvun lopulla, Paavo Lipposen (sd) ensimmäisellä pääministerikaudella.

Saman tutkimuksen mukaan selvä enemmistö on valmis kiristämään vyötä lisää, jotta talouskriisi saadaan nujerretuksi.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että nyt tarvitaan tiukkaa talouskuria, säästöjä ja leikkauksia velanoton taittamiseksi. Vain joka viides torjuu leikkauspolitiikan. Joka kolmannen mielestä talouskasvun vauhdittamiseksi pitää keventää verotusta ja elvyttää, vaikka sen takia täytyisi ottaa lisää lainaa.

Kansa ei siis tue varauksettomasti hallituksen kummankaan pääpuolueen talouslinjaa. Valtaosa on samaa mieltä kokoomuksen kanssa leikkauksista, mutta veronkevennyksiin enemmistö suhtautuu demarien tavoin epäillen.

Lähes 70 prosenttia suomalaisista toivoo, että työmarkkinajärjestöt yrittäisivät vielä sopia keskitetystä ratkaisusta, jossa työssäkäyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin. Vain runsas kymmenesosa haluaa neuvotella työehdoista joko liitto- tai yritystasolla.

Puolueiden tutkimuksessa selvitettiin myös mielipiteitä ajankohtaisista EU-asioista. Suomalaisten kriittisyys EU:n nykymenoa kohtaan on edelleen vahvaa. Yli puolet on valmis lopettamaan kriisimaiden tukemisen ja antamaan niiden lähteä eurosta, vaikka sillä olisi Suomelle kielteisiä vaikutuksia.

Integraation syventämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti. Vain 13 prosenttia kannattaa EU:n kehittämistä tiiviiksi talousliitoksi, jossa valtioiden velat siirretään osin yhteisvastuullisiksi. Enemmistö haluaa kuitenkin pitää Suomen eurossa, ainakin jos eroamisesta aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia ja ongelmia.

Tutkimusta varten haastateltiin 5.-11. huhtikuuta vähän yli tuhatta 15-74-vuotiasta suomalaista. Sen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Keskustelu

Fantastistet nuorukaiset voisivat mennö oppositioon ja tilalle ottaa hielle haisevia perusmiehiä ja innovaatioinsinöörejä, joilla on jalat maassa.

Itse sain HSn otsikoinnista ihan toisenlaisen kuvan – täsmälleen samasta gallupista ;-)
Kansalaiset ovat kuulema ainakin melkein EU-federalismin kannoilla (kuten HS), eikä hallituksen kannatuksesta mainittu halaistua sanaa….

1Suomalaiselle: Jokainen media valitsee tietenkin omat painotuksensa. Ehkä HS:ssä ajateltiin, että kun hallituksen epäsuosiosta uutisoitiin muualla, he etsivät oman näkökulman.

Miten se menikään… ”Luottamuksen voi menettää vain kerran.” Luottamuksen Kataisen johtamaan kokomukseen ja sen kykyyn johtaa on luotto mennyt. Joiltakuilta kestää kauemmin muodostaa yksittäisistä tapahtumista johtopäätöstä, jotkut ovat nopeampia arvioissaan. Mutta lopputulos on selvä. Kataisen hallitus ei nauti kansalaisten luottamusta.

Sitä meillä ei edellytetä hallituksen jatkumiseen. Vanhanen II kaatui jo vuonna 2008, Kiviniemen hallitus oli toimitusministeriönä kunnes Katainen sateenkaarensa taivaalle taikoi. Senkään toimintakyvystä ei oikeastaan missään yhteydessä ole mitään todistetta.

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/04/moneen-kertaan-testattu-j-kataisen.html

Ihmetyttää vain, kuinka vastuullisiksi itseään mainostavat puolueet voivat antaa vastuuttomuutensa loistaa jo vähintään viisi vuotta kaikelle kansalle? Tällaisena aikana, jolloin erityisesti pieni maa ansaitsisi JOHDON tulevaisuutensa turvaksi. Kaikki ilmeisesti vain pellen ja persujen pelosta?

Tosiasiassahan nuo gallupluvut eivät vertaile eri hallitusten paremmuutta missään suhteessa, sen enempää ihmisten mielestä kuin tosiasiassakaan. Ihmisten vaatimukset hallitusten suhteen näet todennäköisesti vaihtelevat ajan mittaan.
Toiseksi nykyhallituksella on noista kuudesta varmaankin kovimmat haasteet, nyt kun on iskenyt sekä eurokriisi että oman velkakriisin kärjistyminen seurausilmiöineen. Siten se joutuu esiintymään huonossa valossa.

Onhan tämä hallitus ollut ainakin ahkera. Paljon on saatu aikaan:
– sote-sotku
– kuntakatastrofi
– väärät verojen korotukset
– vastuuttomat ja omavaltaiset takaukset holtittomille etelän maille
– satojen miljoonien laina samaan syssyyn
– EU-sääntöjen jatkuva rikkominen
– osinkoverosekoilu
– jne, jne…
Mihinkähän tässä ehditään, jos hallitus saa ahkeroida vielä pari vuotta. Valitettavasti ahkeruuskaan ei paljoa auta, jos tyhmyys on ajavana voimana! Kyllähän kansalaiset tämän pikkuhiljaa tajuavat.

”Valitettavasti ahkeruuskaan ei paljoa auta, jos tyhmyys on ajavana voimana! Kyllähän kansalaiset tämän pikkuhiljaa tajuavat.”

Tämä vahinko olisi jäänyt tapahtumatta jos media olisi kohdistanut riittävän huomion Kataisen (ja Stubbin) heidän nykyisiin tehtäviinsä nähden katastrofaalisen heikkoon koulumenestykseensä. Näin Kokoomus olisi ajoissa valinnut riveistään lahjakkaita ihmisiä – joita toki sieltäkin löytyy- ministeriputkeensa. Demokratia ei voi toimia ilman objektiivista, älyllistä ja politiikkoja haastavaa tiedonvälitystä ja se laji on Suomessa käynyt liian kapeaksi. Sama kapea-alaisuus ja köyhyys leimaa myös Euro-keskustelua ja suhtautumista vaihtoehtoisiin energianlähteisiin.

Aleksanterille:

Jos tutustumme lähihistoriaan, niin huomaamme, että samanlaista sekoilua se on ollut aina kaikessa toiminnassa, siis myös politiikassa ja hallinnossa. Tässäkin tulee esille tyypillinen ihmisen havainto- ja ajatteluharha: meistä tuntuu, että ennen asiat olivat paljon selvempiä ja yksinkertaiemepia, kaikki sujui kuin valmista latua, jos vinoonkin. Tämä harha johtuu siitä, että meiltä unohtuu paljon ajan mittaan, varsinkin ne sivupolut, joilla ei ole enää merkitystä. Aikanaan ne kuitenkin olivat päivänpolttavia, kun etsittiin tietä tulevaisuuteen.

Hra K, olet aivan oikeassa siinä, että istuvan hallituksen mokat saavat aina kovinta kritiikkiä. Itse epäilen siitä huolimatta vahvasti, että tämä nykyinen on kaikkien aikojen oudoin pakkaus. Erittäin suuria ja yhteiskuntaa ravistelevia päätöksiä tehdään kovalla kiireellä ja heikolla valmistelulla.
Seuraukset ovat jo näkyvissä: ei satunnaisia erehdyksiä, vaan moka mokan perään.
Ovatko ministerit liian nuoria ja kokemattomia – ”mulle kaikki heti”-sukupolvea?

Hra K,

Nykyisen hallituksen tärkeimpien ministerien osalta, kuitenkin ehdottomasti poislukien E. Tuomioja, sekä edellisen hallituksen ministeri Vehviläisen (kesk) osalta huippuälykkyyden potentiaaliset riskit voitaneen katsoa lähes olemattomiksi.

http://fi.wikinews.org/wiki/Iltalehti_paljasti_poliitikkojen_matematiikan_arvosanat

Kuvitellaanpa että olisit pienen kansainvälisen yrityksen pääomistaja. Keräisitkö tämän dream-teamin ihmisistä jotka saivat YO todistukseen kuutosta ja seiskaa suppeasta matematiikasta? Suomi on hypoteettiseen yrityksen nähden suuri ja sen ympäristö on monisyisempi. Ministerien ”valintaprosessin” korjaaminen ja kehittäminen (yksi tärkeä tämä objektiivinen, haastava, älyllinen media) on varmin keino korjata sen katastrofin jäljet johon olemme nyt menossa ja estää / viivyttää / miedontaa / seuraavaa takapakkia.

Hra K,

Nykyisen hallituksen tärkeimpien ministerien osalta, kuitenkin ehdottomasti poislukien E. Tuomioja, sekä edellisen hallituksen ministeri Vehviläisen (kesk) osalta huippuälykkyyden potentiaaliset riskit voitaneen katsoa lähes olemattomiksi.

http://fi.wikinews.org/wiki/Iltalehti_paljasti_poliitikkojen_matematiikan_arvosanat

Kuvitellaanpa että olisit pienen kansainvälisen yrityksen pääomistaja. Keräisitkö tämän dream-teamin ihmisistä jotka saivat YO todistukseen kuutosta ja seiskaa suppeasta matematiikasta? Suomi on hypoteettiseen yrityksen nähden suuri ja sen ympäristö on monisyisempi. Ministerien ”valintaprosessin” korjaaminen ja kehittäminen (yksi tärkeä tämä objektiivinen, haastava, älyllinen media) on varmin keino korjata sen katastrofin jäljet johon olemme nyt menossa ja estää / viivyttää / miedontaa / seuraavaa takapakkia.

JussiEnolle:

Teoreettista fysiikkaa ja muuta senkaltaista pohditaan asianomaisissa paikoissa. Politiikan sen sijaan sanotaan olevan ”mahdollisen taidetta”. Hallitukseen siis tarvitaan sen alan lahjakkuuksia. Heillä on kyllä teräviä päitä avustamassa ja tukemassa. Ei se voi olla järjestä kiinni, jos ”taide” heikkotasoista. Enemmänkin olosuhteista ja sattumasta, sillä tulevaisuus, johon hallinto jatkuvasti suuntautuu, on heikosti tunnettu alue.
Muuten yrityksiinkään ei etsitä aivoja, vaan niissä oloissa menestyksellisesti toimimaan pystyviä ihmisiä. Eli ei sielläkään tuijoteta arvosanoihin, vaan katsotaan ihmisen kokonaislaatua.

Ei tämä nuori Katainen kyllä luottamusta herätä.
Ainaista sähellystä.
Nytkin pitäisi Vapuksi vääntää Sote – sotkusta valtioneuvostolle
käyttökelpoinen esitys ! Vuosikausia asiantuntijoilla pöytää ja
lattiaa pyyhkimisen jälkeen. Kuka tällaista pääministeriä voi
pitää vakavasti otettavana ?

Tästä on kyse Suomen talousvajeessa
Valtakunnan talouden tila on niin rapakuntoinen, että se on omiaan aiheuttamaan hallaa niin ympäristölle kuin kansalaisillekin. Siksi valistuneet kansalaiset haluavat kiinnittää huomiota ilmasto- ja energiapolitiikan aiheuttamiin kustannuksiin sekä mahdollisuuksiin löytää kestävyysvajeen kuromiseen tarvittavia säästöjä myös niiden osalta. Nyt on erityisen huolestuttavaa, että ilmasto- ja energiapolitiikkaa tunnutaan kohdeltavan pyhinä lehminä, joiden tuntuviin menoeriin ei uskalleta koskea edes uuden tiedon valossa, vaikka vastuullinen taloudenpito sitä kuinka vaatisi.
Esimerkiksi syöttötariffeihin eli uusiutuvan energian tuotantotukiin tämän vuoden talousarviossa on varattu 0,125 miljardia euroa. Uusiutuvan energian investointeihin, selvityksiin ja muuhun vastaavaan energiatukeen on budjetoitu samanmoinen summa. Tällä tasolla valtio upottaa vuosikymmenen loppuun mennessä kaksi miljardia euroa asiaan, joka onnistuu ainoastaan korottamaan sähkön hintaa kuluttajille ja teollisuudelle, mutta ei vaikuta ilmaston ja ympäristön tilaan millään tavoin myönteisesti. Tästä on rikas Saksa hyvänä esimerkkinä.
Syöttötariffien ja energiatuen kumoaminen voisi kattaa vuosikymmenen loppuun mennessä jopa neljänneksen Jyrki Kataisen hallituksen budjettiriihessä useiden vuosien aikana tavoittelemista 8-10 miljardin säästöistä. Samalla taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömät energiantuotantomuodot jäisivät vähemmälle, jolloin myös kuluttajat ja teollisuus säästävät ja pystyvät kasvamaan paremmin.
Uusiutuvan energian tukemisella ja päästökaupalla, joka sekin on jo vuosien saatossa maksanut suomalaisille miljardeja, ei ole parannettu ilmaston tilaa yhtään. Silti ne ovat vaikeuttaneet suomalaisten kuluttajien sekä yritysten asemaa ja kannustaneet yrityksiä siirtämään tuotantoaan kehittyviin maihin, joissa teollisuuden tupruttelu on kaikin puolin vapaampaa, valitettavasti myös niiden oikeasti haitallisten saasteiden osalta, puhumattakaan kasvien ravintonaan käyttämästä hiilidioksidista. Puhdasta energia ilman miljarditukia saadaan vain vesivoimasta.
Aktiivisen ilmastovetoisen energiapolitiikan jatkaminen olisi erikoista nykytilanteessa. Ilmastonlämpenemistä ei ole IPCC:n pääsihteeri Rajendra Pachaurin mukaan tapahtunut enää 17 vuoteen ja viimeisimmät lämpötilahavainnot jäävät selvästi IPCC:n aiempien ennusteiden virhemarginaalienkin alapuolelle. Kuitenkin kyseisten 17 vuoden aikana on tapahtunut kokonainen kolmannes teollisen vallankumouksen jälkeisestä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Tämä yhtälö ei vain toimi kasvihuoneteorian väittämällä tavalla.
Ilmasto- ja energiapolitiikan kytkeminen yhteen on perustava erehdys. Nykylinjalla jatkettaessa se tarkoittaa energian käytön kustannusten nousua ja ympäristörasituksen kasvua.
Energian käyttöön, tuotantoon ja jakeluun vaikuttavaa päätöksentekoa ei saa alistaa poliittiselle pelille, kuten tapahtui aikanaan Vuotos-jupakassa. Päätöksenteossa tulee korostaa tieteellis-teknistä ja taloudellista näkökulmaa ja osaamista sekä ottaa huomioon myös energiaratkaisujen sosiaalinen ulottuvuus. Nykyisin viimeksi mainittua ei huomioida lainkaan.