Finlayson provosoi taas: Nyt firma ajaa kansalaisaloitetta, joka haluaa kieltää tyttöjen ympärileikkaamisen

Aloitteen pani vireille toimitusjohtaja Jukka Kurttila, jonka mukaan yrityksen kampanjat ovat usein harmittaneet ”valkoista heteromiestä”.
Kotimaa 16.4.2018 07:30

Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila. © Emmi Korhonen / Lehtikuva

Tekstiilijätti Finlayson herättää taas keskustelua. Yrityksen toimitusjohtaja Jukka Kurttila on pannut vireille kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on kriminalisoida tyttöjen ja naisten silpominen eli ympärileikkaaminen erillisellä lailla.

Aloitetta markkinoidaan Finalysonin aloitteena, ja Finlayson kerää nimiä myös myymälöissään.

Aloite herättää kysymyksen, onko tyttöjen silpomisen vastustaminen vain markkinointitempaus, jonka tavoitteena on Finlaysonin brändin kohentaminen.

Jukka Kurttila ei ole epäilyksistä huolissaan.

”Myönnän avoimesti, että markkinoimme omaa brändiämme. Miksi samalla ei voisi tehdä asioita, jotka vievät maailmaa parempaan suuntaan?”

 

FinLAyson on viime vuosina tehnyt useita näyttäviä tempauksia. Keskustelua ovat herättäneet legendaarinen Tom of Finland -mallisto, Jeesuksen mukaan nimetty Jesus-pussilakana ja naisille suunnattu alennuskampanja, johon tasa-arvovaltuutettukin joutui puuttumaan.

Tosin Kurttila ei pidä siitä, että Finlaysonin kampanjoita kutsutaan tempauksiksi.

”Tempaus kuulostaa jotenkin harkitsemattomalta. Puhun mieluummin itse teoista”, Kurttila sanoo.

Kurttilan mukaan suomalaiset yritykset ovat turhan varovaisia kannanotoissa. Täällä mietitään liikaa sitä, kuinka asiakkaat pidetään tyytyväisinä. Ei sitä, mikä on tärkeää.

”Eihän kukaan pidä mielistelijöistä. Minä koen, että me olemme oikealla asialla.”

 

Uusin teko, kansalaisaloite, pyrkii siis saamaan aikaan lain, joka kieltäisi naisten ympärileikkaamisen.

Suomi on ainut Pohjoismaa, joka ei ole kriminalisoinut silpomista. Täällä silpominen luokitellaan rikoslaissa pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Esimerkiksi Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti.

Finlaysonin mukaan erillislaki olisi tärkeä linjaus siitä, että käytäntöä ei hyväksytä Suomessa. Lisäksi lain olisi myös tarkoitus toimia työkaluna ehkäisevää työtä tekeville tahoille.

”2000-luvulla pahuus, turvattomuus ja huono olo ovat lisääntyneet. Nyt on tilausta yritysten vastuullisuudelle”, Kurttila kertoo.

 

Finlaysonin mainoskampanjat ovat Kurttilan mukaan pahoittaneet useasti ”valkoisen heteromiehen” mielen. Kurttilalle on tullut tappouhkauksia ja yöllisiä puheluita, joita hän kuvailee häiriintyneiksi.

”Miehet ovat kyllä jänniä. Tästä silpomiskampanjastakin on tullut sellaista palautetta, että miksi emme aja myös poikien ympärileikkauksen kieltämistä.”

Ensinnäkin: tyttöjen ja poikien ympärileikkausta ei voi edes verrata keskenään. Tyttöjen ympärileikkausta kutsutaan silpomiseksi, sillä väkivaltainen toimenpide voi aiheuttaa elinikäisiäkin terveyshaittoja.

Toiseksi: poikien ympärileikkaamiseen liittyy uskonnollisia seikkoja, joihin Finlayson ei halua ottaa kantaa.

”Olen vastannut kaikkiin palautteisiin, että hienoa kun nostit tärkeän asian esille, mutta muutkin ovat vapaita tekemään. Emme pelkästään me. Tämä tyttöjen silpominen oli rajaus, jonka teimme selkeyden vuoksi.”

Mutta provosoiko Finlayson tarkoituksella valkoista heteromiestä, koska saa siten julkisuutta?

Kurttilan mielestä kaikki julkisuus ei ole hyvää julkisuutta. Hän kertoo kuitenkin hyväksyvänsä sen, että kun puhuu tärkeistä asioista, kaikki eivät ymmärrä.

”Jos joku on oikeasti huolissaan, se on otettava tosissaan. Tähän mennessä negatiivinen palaute on kuitenkin tullut tahoilta, jotka eivät halua muutosta. Pöyristyttävää, että heti aletaan räksyttää, kun kampanjoimme tärkeiden arvojen puolesta.”

 

Kampanjoiden takana ei ole suurta markkinointikoneistoa, vaan ideat syntyvät yleensä spontaanisti. Esimerkiksi Naisten euro -kampanja syntyi Kurttilan vaimon aloitteesta.

”Hän tuli kotiin Eva Biaudetin luennolta ja kysyi: Jumankauta Jukka, eikö Finlayson voisi tehdä asialle jotain? Ja niin aloimme suunnitella käytännön toteutusta.”

Yhteistyö Kärkkäisen kanssa tyssäsi siihen, että Kurttila näki Facebookissa Magneettimedian ”vastenmielistä propagandaa”.

Myös ajatus silpomisen kriminalisoimisesta tuli mediasta. Kurttila luki uutisia aiheesta ja järkyttyi, sillä hänkin on kahden tytön isä.

”Idea voi tulla ihan mistä tahansa. Tavallinen markkinointi toki kellotetaan vuosirytmiin, mutta nämä kampanjat ovat olleet todella spontaaneja.”

 

Silpomisen kriminalisoivaan kansalaisaloitteeseen on kerätty ääniä kaksi kertaa aiemminkin. Äänisaalis on kuitenkin jäänyt muutamiin tuhansiin, kauas 50 000:n tavoitteesta ja eduskunnan käsittelystä.

Tällä hetkellä kansalaisaloitteessa on hieman yli 5 000 nimeä, enemmän kuin edellisillä kerroilla. Finlayson kerää nimiä myös myymälöissään. Kun myymälöiden saldo otetaan mukaan, nimiä on yhteensä noin 6 000.

”Tämä asiahan ei kosketa kovin montaa suomalaista perhettä. Siksi ajatus saattaa tuntua etäiseltä. Siihen nähden viikossa kerätty määrä on mielestäni hyvä, ja uskon kyllä, että saamme 50 000 täyteen puolessa vuodessa.”

”Palaute oli julmaa, mutta loppujen lopuksi sitä oli todella vähän.”

Palaute Finlaysonin kampanjoista on ollut suurimmaksi osaksi myönteistä. Silti esimerkiksi Twitterissä raivoavat käyttäjät harmittavat Kurttilaa.

Kun Naisten euro -kampanja päätyi sosiaalisessa mediassa ryöpytyksen kohteeksi, Kurttila alkoi laskea. Raivoajista 50 oli miehiä, kaksi julkisuuden henkilöitä ja kaksi naisia. Media kirjoitti, että Finlayson joutui ”raivon kohteeksi”.

”Palaute oli julmaa, mutta loppujen lopuksi sitä oli todella vähän. Meille myös kaupallinen palaute on tärkeää.”

Kurttila ei kuitenkaan luota siihen, että kuluttaja äänestää jaloillaan. Kun hän oli luennoimassa vihreille nuorille, kukaan heistä ei tiennyt, mistä päällä olevat vaatteet ovat peräisin.

”Siksi vastuu ei ole yksin kuluttajalla vaan osittain myös yrityksillä. Toivon, että muutkin yritykset lähtisivät mukaan tähän rintamaan.”

 

Asiantuntijatahona hankkeessa on toiminut kehitysyhteistyöjärjestö World Vision Suomi. Asia lienee mietitty huolella läpi.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Reija Klemetti on kuitenkin huolissaan siitä, lisäisikö mahdollinen erillislaki silpomiseen liittyviä jännitteitä.

”Rikosilmoitusten pitäisi tulla yhteisöstä, joissa ympärileikkauksia tehdään. Pelkään, että erillislaki voi kääntyä itseään vastaan”, Klemetti sanoo.

Kurttilan mielestä jännitteitä ei pidä pelätä.

”Kulttuurin tehtävä on kehittyä niin, että tulevaisuudessa yhtäkään tyttöä ei silvottaisi. Minulle on ihan sama, jos kampanja ruokkii kulttuurisia jännitteitä. Me olemme hyvällä asialla.”