EU-maat torppasivat Länsi-Balkanin kaksikon jäsenyysneuvottelut – Macronille haukut: Venäjä ja Kiina kyttäväät jo rannalle jääneitä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-maat päättivät huippukokouksessaan 17. lokakuuta torpata virallisten jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

Enemmistö jäsenmaista olisi kannattanut neuvotteluiden aloittamista. EU:n laajeneminen vaatii kuitenkin jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän. Niinpä Hollannin, Tanskan ja Ranskan vastustus riitti pysäyttämään neuvottelut.

Erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron otti jyrkän kannan.

Hänen mukaansa uusia jäsenyysneuvotteluja ei voi aloittaa ennen kuin EU on kyennyt uudistamaan omaa vanhentunutta päätöksentekomenettelyään vastaamaan edes nykyisten 28 (brexitin jälkeen 27) jäsenmaan tarpeita.

EU ei Macronin mukaan kestäisi uusien, taloudellisesti heikkojen jäsenmaiden mukanaan tuomaa riskiä toistuvista finanssikriiseistä. Vaikka sekä Albania että erityisesti Pohjois-Makedonia ovat edistyneet EU:n asettamien ennakkoehtojen saavuttamisessa erittäin lupaavasti, tämä ei Ranskan mukaan vielä riitä.

Länsi-Balkanin maat kärsivät edelleen Jugoslavian hajoamissotien seurauksista niin talouden alikehittyneisyyden kuin korruption ja järjestäytyneen rikollisuudenkin yleisyyden osalta.

Ranska arvosteli myös EU:n nykyistä laajentumismenettelyä siitä, ettei prosessia voida keskeyttää hakijamaan olosuhteiden muuttuessa.

Esimerkiksi EU:n ja Turkin vuodesta 2005 käymät jäsenyysneuvottelut jatkuvat virallisesti edelleen, vaikka käytännössä ne on kuopattu yhä yksinvaltaisemmin ottein hallitsevan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin valtakaudella.

 

Macron on saanut kannastaan kritiikkiä.

EU-komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Ranskan kielteistä kantaa raskaana virheenä. Pettymykseen yhtyivät myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja muiden valtionpäämiesten ohella Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka toivoi, että asiaan palattaisiin heti Kroatian EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2020 alkupuoliskolla.

Jäsenyysneuvottelujen aloittamista voimakkaasti tukeneelle tämänhetkiselle EU:n puheenjohtajamaalle Suomelle ratkaisu oli nolo tappio.

Neuvottelujen aloittamista vaatineet maat tietävät varsin hyvin, että Länsi-Balkanin maiden jäsenyysprosessin aloittaminen muodostaa riskin vanhojen virheiden kertaamisesta.

Varoittavina esimerkkeinä pidetään Romanian ja Bulgarian hyväksymistä EU:n jäseniksi vuonna 2007. Maita vaivaa edelleen muun muassa koko yhteiskunnan läpitunkeva lahjontakulttuuri.

Jäsenyysneuvottelujen aloittamisen puoltajien vaakakupissa painavat kuitenkin enemmän globaalin geopoliitikan nopeat muutokset eli käytännössä Kiinan ja erityisesti Venäjän kasvava halu laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopassa.

 

Macronin kantaa onkin pidetty suoranaisena lahjana Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Hän pääsee nyt konkreettisesti todistelemaan Länsi-Balkanin valtionjohtajille, että EU on kääntänyt niille selkänsä.

Myös Kiinan aktiivisuus uusien sillanpäiden ja riippuvaisuussuhteiden rakentamisessa Eurooppaan saavat EU:n linjasta uutta nostetta.

Ensimmäiset merkit uusien ilmansuuntien haistelusta tulivatkin heti EU-huippukokouksen jälkeen.

Pohjois-Makedonian pääministeri Zoran Zaev ilmoitti lauantaina 19. lokakuuta uusista vaaleista, joissa pohjoismakedonialaisten on ratkaistava, ”mikä reitti tulevaisuuteen on valittava”.

Zaev ei määritellyt omaa kantaansa, mutta kertoi, että EU:n päätös oli hänelle suuri pettymys.