Taklaus päähän ja aivotärähdys: Näin Antti Erkinjuntti toipui kovasta iskusta

Kotimaa 8.12.2011 18:00

Pahinta oli epätietoisuus: milloin aivot palaavat ennalleen?

Antti Erkinjuntti Tapparan Antti Erkinjuntin paluu SM-liigaan oli onnistunut. Taukoa kesti kuusi viikkoa. Kuva Petri Kaipiainen.

SM-liigassa sattuu 30-50 aivotärähdystä kaudessa. Vähintään yhtä paljon kuin NHL:ssä, kun luvun suhteuttaa ottelumääriin.

Tällä kaudella arviolta kymmenkunta liigapelaajaa on ollut sivussa aivotärähdyksen, lievän aivovamman, takia. Yksi pahimmista oli Tapparan Antti Erkinjuntin loukkaantuminen 1. lokakuuta kotipelissä Bluesia vastaan.

Puolustaja Ville Varakkaan taklaus keskialueella osui päähän. Se oli kiekkotermein töötti puun takaa.

”Kaveri oli jännittänyt kropan. Minä en nähnyt iskua, en ollut siihen valmis”, Erkinjuntti sanoo.

”Se oli kuin törmäys autolla seinään, joka iskee vielä vastaan.”

Tavallisesti aivotärähdyksen yleiset oireet – pääkipu, höntti olo, hitaus, tasapainohäiriöt – poistuvat reilussa viikossa. Mutta 10-20 prosentilla toipilaista oireet pitkittyvät tai jopa pahenevat.

Erkinjuntti oli alussa toiveikas. Ensimmäinen toipumispäivä sunnuntai ei ollut oireeton, mutta kivut hellittivät pelipäivän illasta.

Mutta jo maanantaina tuli takapakkia. Kun keskittyi pelipalaverissa, alkoi oksettaa. Kuntopyöräily nostatti paineen päähän. Neljä päivää tällin jälkeen Erkinjuntti lähti pelimatkalle Ouluun, mutta turhaan. Oireet palasivat juoksulenkillä, jäälle ei ollut edes asiaa.

”Inhottavinta oli epätietoisuus. Sitä mietti, milloin on taas kunnossa”.

Viikko tällin jälkeen Erkinjuntti kokeili jäällä. Mutta varttitunnin luistelu riitti: pää ei kestänyt.

Alkoi viikkojen vuoristorata. Oireet katosivat levossa mutta hyökkäsivät päälle rasituksessa. Sitten seuran lääkäri lähetti aivokuviin. Ne olivat onneksi puhtaat, ei aivoverenvuotoa.

Erkinjuntti, ammattikiekkoilija, palautettiin lähtöpisteeseen. Oli vain levättävä.

”Tykkään liikkua. Se odottelu oli synkkää.”

Kuukauden kuluttua pääkipu alkoi hellittää. Hän oli tappanut aikaa pelaamalla biljardia, pyörinyt hallilla, nyt hän pääsi takaisin kaukaloon. Mutta aluksi yksin, ilman kontaktia.

Viisi viikkoa tällistä Erkinjuntti sai luvan harjoitella joukkueessa.

”Ensimmäinen treeni painoi jaloissa. Se oli hakemista, syötöt olivat vielä hukassa.”

Maajoukkuetauon jälkeen, keskiviikkona 16. marraskuuta, Erkinjuntti oli Tapparan pelaavassa kokoonpanossa. Hän tunsi itsensä täysin toipuneeksi lokakuun iskusta.

”Pään kanssa ei voi mennä puolikuntoisena kaukaloon.”

Paluu oli helpotus: kahdessa ottelussa kolme maalia. Avauspeli jännitti eniten. Kuuden viikon tauon jälkeen luistelukunto oli vielä haussa, väsymys painoi jaloissa.

Sen jälkeen tahti on ollut tiukka, keskimäärin kolme ottelua viikossa. Aivotällin oireet ovat pysyneet poissa.

”Taklauksia on annettu puoli ja toisin, en ole varonut pelaamista lainkaan.”

Aiheesta lisää
”Pelaajien turvallisuus lapsenkengissä” – SM-liigan kaukaloihin joustavat pleksit vuonna 2015

Miten tiede selvittää urheilijoiden avulla aivotärähdysten arvoitusta? Lue lisää Suomen Kuvalehdestä 49/2011.