Epäily: Hus suosii koronatesteissä yhtä yritystä – Lehtonen: Ei kannata mennä aina juristien kautta, jos haluaa hyviä asiakassuhteita
Unilabs valitti testikilpailutuksesta markkinaoikeuteen. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ihmettelee "joidenkin toimijoiden" tapaa viedä asioita herkästi tuomioistuimeen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hankintamenettelyt aiheuttavat jälleen riitaa laboratoriotoimialalla.
Hus järjesti huhtikuussa tarjouskilpailun testikapasiteetin vuokraamisesta. Tarjouskilpailusta on valitettu markkinaoikeuteen. Epäilyksenä on, että tarjouspyyntö suosii nykyistä palvelun toimittajaa eli Synlab Oy:tä.
Tällä hetkellä Hus vuokraa siltä kapasiteettia sopimuksella, joka päättyy heinäkuussa 2021. Kiistanalainen osto tehtiin suorahankintana syksyllä 2020.
Hus maksaa 10 000 testin päiväkapasiteetista 10 miljoonaa euroa kuukaudessa riippumatta siitä, kuinka monta testiä tehdään. Aluksi kapasiteetti oli huomattavalla vajaakäytöllä.
Hankinnan taustalla oli halu avata matkustajaliikennettä ja saada testaus rajoilla järjestettyä. Valtio sitoutui maksamaan Husille hankinnasta koituneet kulut.
Jo alkuperäisestä suorahankinnasta valitettiin markkinaoikeuteen. Valituksen tekijänä oli Vita Laboratoriot Oy.
Maaliskuun lopulla markkinaoikeus antoi päätöksensä: Hus ei saa käyttää sopimuksen jatko-optiota eli mahdollisuuta jatkaa vuokrausta vuoden 2021 loppuun asti. Kieltoa tehostettiin miljoonan euron uhkasakolla.
Jatkovuokrausta varten Hus jätti tarjouspyynnön 15. huhtikuuta. Tarjousten viimeinen jättöpäivä oli maanantaina 3. toukokuuta.
Tarjouksen jätti kolme yritystä: Synlab, Vita Laboratoriot ja A5 Laboratoriot Oy.
Unilabs Kokkolan Röntgen Oy ei osallistunut kilpailutukseen, mutta valitti siitä markkinaoikeuteen.
”Unilabs katsoo, että tarjouspyyntö on poikkeuksellisen selkeästi räätälöity vain yhdelle tarjoajalle sopivaksi”, valituksessa todetaan.
Esille nostetaan muun muassa kilpailutuksen nopea aikataulu, joka suosii nykyistä toimittajaa. Valituksen mukaan Hus olisi voinut aloittaa tarjouspyynnön valmistelun jo syksyllä 2020, jolloin markkinaoikeus välipäätöksellä kielsi Synlab-sopimuksen jatkamisen.
Valituksessa kritisoidaan myös sitä, että tarjoajan piti jo 31. toukokuuta mennessä pystyä osoittamaan pääkaupunkiseudulla sijaitseva tuotantotila ja -laitteistot, vaikka sopimuskausi alkaa vasta elokuussa.
Tarjouspyynnön mukaan tuotantokapasiteettia pitää olla 20 000 analyysiä vuorokaudessa. Husin mukaan huhti-toukokuun vaihteessa viikolla 17 testejä tehtiin kaikkiaan reilut 50 000 eli keskimäärin reilut 7 000 päivässä.
Vaatimusta pidetään erikoisena sen takia, että Synlabilta aikaisemmin hankittu kapasiteetti on ollut vajaakäytöllä. Lisäksi tautitilanteen odotetaan paranevan rokotusten edetessä.
Koska kilpailutus on haluttu tehdä nopeutusti, siitä on jätetty pois kysymys-vastaus-vaihe. Hankinnasta kiinnostuneet eivät siis voineet pyytää tarkempia tietoja esimerkiksi näytteiden kuljetusten järjestämisestä.
Valituksessa tämän katsotaan antavan edun Synlabille, jolla on tietoa Husin soveltamista käytännöistä.
Tarjouspyyntö lähtee siitä, että Hus ottaa huomioon tarjouksia vertaillessaan myös toimittajan vaihtumisesta sille aiheutuvat kustannukset.
Valituksessa todetaan, että viime syksynä Synlabin kanssa tehtyä sopimusta voidaan myös pitää yritykselle annettuna investointitukena, mutta tätä ei tarjouspyynnössä huomioida.
”Jos haluat hyviä asiakassuhteita, silloin kannattaisi kuunnella asiakkaan tarpeita eikä mennä aina juristien kautta eteenpäin.”
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että tarjouspyynnön ehdot vastaavat Husin tarpeita.
”Hankintayksikkö päättää, mitä hankitaan.”
Hänen mukaansa laboratoriotoimialalla on toimijoita, jotka vievät hankinta-asioita helpolla tuomioistuimeen. Hän ei halua tarkentaa, mihin toimijoihin hän viittaa.
”Kyllähän oikeusturvaa saa hakea. Mutta tietysti on niin, että jos haluat hyviä asiakassuhteita ja aitoa kumppanuutta, niin silloin kannattaisi kuunnella asiakkaan tarpeita eikä mennä aina juristien kautta eteenpäin.”
Nopeaan aikatauluun on hänen mukaansa kaksi syytä. Toisaalta se on lain mukaan mahdollista. Toisaalta markkinaoikeuden lopullinen päätös aiemman hankinnan sisältämän option käyttökiellosta tuli vasta maaliskuun lopussa.
Kilpailutus ei hänen mukaansa kuitenkaan ilmestynyt tyhjästä, vaan sitä valmisteltiin jo aikaisemmin.
Lehtosen mukaan kääntäen voi myös ajatella, että tarjoajilla on ollut mahdollisuus varautua mahdolliseen kilpailutukseen syksystä lähtien.
Kysymys-vastaus-osion puuttumisen ei pitäisi hänen mielestään olla ongelma, sillä koronadiagnostiikka on jo tässä vaiheessa kaikkialla Euroopassa isoa ja vakiintunutta liiketoimintaa, eikä kyse ole mistään uudesta teknologiasta. Kaikkien potentiaalisten tarjoajien pitäisi siis tietää vaatimukset.
”Melkein voi esittää kysymyksen, että jos ei tunne toimintamallia, onko se sitten sellainen toimija, jolla on realistiset mahdollisuudet malli toteuttaa.”
Korona-aikana on ollut Lehtosen mukaan ongelmana, että erityisesti laitetoimittajat ovat luvanneet asioita aikatauluissa, joita ne eivät ole pystyneet pitämään. Tämän vuoksi laitteistot ja toimipiste pitää osoittaa jo toukokuun lopussa, jotta varmistutaan siitä, että kapasiteetti todella on käytössä elokuussa.
”Kysymys on kriittisestä terveydenhuollon toiminnasta, niin hankintaa ei voida jättää sen varaan, että tehdään paperit kuntoon, mutta sitten oikeasti ei ole kapasiteettia olemassa, kun toiminnan pitäisi alkaa. Tämä on riskin minimointia.”
Vuokrattava kapasiteetti pitää olla yhdessä toimipisteessä pääkaupunkiseudulla Lehtosen mukaan sen takia, että se helpottaa logistiikkaa, joka on laajalla alueella toimivan Husin kohdalla ”äärettömän monimutkainen” kokonaisuus.
”Sanoisin, että melkein vaikeammin hallittava järjestelmä kuin se itse tuotanto.”
Pisteitä vertailussa saa vain tietyn geeniyhdistelmän hyödyntämisestä diagnostiikassa. Geeniyhdistelmä on sama, jota Synlab käyttää.
Diagnostiikka halutaan tehdä tietyllä geeniyhdistelmällä, koska se Lehtosen mukaan tehostaa analyysiprosessia, kun halutaan seuloa virusvariantteja.
”Meidän virologien käsityksen mukaan tuolla yhdistelmällä pystytään parhaiten varianttien esiintymistä seuraamaan. Se perustuu lääketieteelliseen arvioon.”
Päiväkapasiteetiksi määritelty 20 000 testiä halutaan siltä varalta, että matkailijoiden testaamiseen tarvitaan jatkossa enemmän voimavaroja. Lehtosen mielestä mahdollinen ylikapasiteetti on pienempi ongelma kuin alikapasiteetti: Myös Suomen talouden kannalta on järkevää varmistaa, että tautitilanne pidetään kurissa.
Muutoskustannusten huomioimista tarjoushinnoissa hän pitää perusteltuna.
”Muutoskustannukset ovat ihan todellisia. Minkä takia niiden pitäisi mennä veronmaksajien piikkiin?”
Lehtonen ei ota kantaa siihen, voidaanko aikaisempaa Synlab-hankintaa pitää valtion investointitukena.
”Uskon, että tämäntyyppisiä kysymyksiä ratkaistaan myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valtiontukiasiat ovat sotkuisia.”