Digikoulu vie oppikirjat, korvaavia välineitä ei välttämättä jaeta – ”Perusopetuksen maksuttomuus on ohi”
Omia laitteita ei tarvita. Läksyt voi jäädä tekemään koululle tai mennä viikonloppuna kirjastoon, linjaa Vantaan koulupomo.
Peruskoulu on maksuton. Niin sanoo laki. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lain lupaus ei enää toteudu.
”Perusopetuksen maksuttomuus on ohi”, Kurttila sanoo.
Maksuttomuudesta lipsuminen liittyy opetuksen digitalisoitumiseen ja erityisesti kirjattomaan opetukseen.
Kirjat korvautuvat sähköisillä oppimateriaaleilla, mutta oppilaille ei välttämättä anneta kannettavaa tietokonetta tai tablettia.
Esimerkiksi vantaalaisessa Kartanonkosken koulussa seiskaluokkalaisten ruotsinopetuksessa luovuttiin tänä syksynä kirjoista. Alettiin hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja, joita voi käyttää esimerkiksi tabletilla.
Oppitunneilla oppilaat voivat käyttää koulun laitteita.
Laitteita ei saa viedä kotiin.
Syksyllä yhden oppilaan äiti oli yhteydessä opettajaan: Tytär oli valittanut, että läksyjen tekeminen kännykällä on raskasta. Tyttärellä ei ollut kannettavaa tietokonetta tai tablettia eikä äiti halunnut ostaa sellaista. Peruskouluhan on maksuton.
Onko oikein, että oppilas joutuu tekemään ruotsinläksyt kännykällä?
Kartanonkosken koulun apulaisrehtori Taru Vento sanoo, että osa aikuisistakin käyttää mielellään kännykkää monenlaisten tekstien lukemiseen.
”On henkilökohtainen kokemus, miten tekstien lukeminen koetaan sähköisiltä laitteilta.”
Entä jos joku oppilas kokee, että on raskasta tehdä läksyt kännykällä?
Vento sanoo, että ongelmaa ei ole.
Koulu tarjoaa mahdollisuuden jäädä tekemään läksyt oppituntien jälkeen koulun laitteilla.
”Jos laitteet annetaan oppilaille kotiin, tullaan siihen, että miten niitä säilytetään ja päivitetään”, Vento sanoo.
”Myös ennen koulun alkua voi tulla koululle tekemään tehtäviä.”
Kolme vuotta sitten silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka muistutti kouluja siitä, että niiden on annettava oppilaille maksutta laitteet, joita oppilaat tarvitsevat osallistuakseen opetukseen:
”Oppilaiden yhdenvertainen oikeus perusopetukseen edellyttää minimissään, että kaikilla on käytettävissään laite, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen ja annettujen työtehtävien suorittamisen.”
Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo, että Kartanonkosken koulun käytäntö on toimiva.
”Se joukko, jolla ei ole kotona laitteita, on marginaalinen.”
Kalon mukaan riittää, että tarjotaan oppilaille mahdollisuutta tehdä kotitehtävät koululla. Viikonloppuisin voi mennä kirjastoon.
”Myös ennen koulun alkua voi tulla koululle tekemään tehtäviä.”
Ensi vuoden alussa Vantaalla on tarkoitus hankkia lisää laitteita niin, että niitä olisi yksi per oppilas.
Saako laitteet viedä kotiin?
”Lopullista linjausta ei ole tehty. Näin on varmaan tarkoitus linjata.”
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli viime vuonna reilut 700 yhteydenottoa. Koulu oli aihe, josta tuli eniten kyselyitä, yhteensä 135.
Viime syksynä Tuomas Kurttilaan otti yhteyttä helsinkiläinen ala-asteen opettaja, jonka oli pitänyt valita, antaako oppilaille matematiikan vai äidinkielen kirjat. Jommassakummassa oppiaineessa oli siirryttävä sähköisen materiaalin käyttöön, opettajaa oli ohjeistettu. Hän oli huolissaan oppilaista, joiden kotona ei ole opiskeluun tarvittavia laitteita.
”Monesti sitten sanotaan, että kyllähän suksetkin pitää tuoda kouluun”, Tuomas Kurttila sanoo.
Kurttilan mielestä suksivertaus ontuu.
”Hiihtämisessä tai luistelussa on kyse yksittäisistä oppitunneista. Puhutaan eri asiasta, kun puhutaan digitaalisesta oppimisesta. Siinä on iso ero.”
Ero on mittakaavassa:
”Mobiililaitteet ovat lapsen vertaisryhmässä aivan eri asia kuin sukset.”