Brexit kiristää EU:n budjettiruuvia – Itä-Euroopan maat pelkäävät, että tukirahan juhlat ovat ohi

Kysymys ei ole siitä, leikataanko tukirahoja, vaan siitä, kuinka paljon, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
Kotimaa 22.2.2018 07:33

Euroopan komission toimitilat Brysselissä. © THIERRY CHARLIER / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

Euroopan unioni on budjetoinut meneillään olevalla vuosien 2014–2020 budjettikehyskaudella yhteensä 351,8 miljardia euroa koheesiorahastoon, jota käytetään EU:n köyhimpien jäsenmaiden tukemiseen.

Tämän lisäksi unioni maksaa jäsenmailleen myös muita tukia eri perusteilla. Rahaa on virrannut niin Puolan tieverkon rakentamiseen kuin Unkarin rautateihin.

Unionin koheesiorahan ja muiden tukien vastaanottajia ovat olleet erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rautaesiripun taakse jääneet maat. Osansa ovat saaneet myös Kreikka, Italia, Portugali, Espanja ja jopa jotkut alueet Britanniassa.

Rikkaammat EU-maat ovat pitäneet myös omana etunaan, että unionia kehitetään kokonaisuutena jossa perässätulijoita autetaan – ainakin toistaiseksi.

 

Keskustelut seuraavasta, vuosien budjettikehyskaudesta 2021-2027 ovat jo vauhdissa Brysselin Schuman-aukion EU-kortteleissa. Itäisen Euroopan EU-maat lobbaavat raivokkaasti tukien jatkumisen puolesta, mutta pelkäävät samalla aivan aiheesta, että juhlat ovat tältä erää ohi.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu