Oxfordin yliopiston rokotteen idea oli olemassa jo vuonna 2018, jolloin WHO varoitti tulevaisuuden virus X:stä ja pandemiasta. © Octavio Passos/Getty Images

Pakko saada ja äkkiä

Kun korona julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020, Oxfordin yliopiston koronarokote oli jo pitkällä. EU luotti Oxfordiin ja Astra Zenecaan. Yhtiön kompurointi on vienyt uskon.

Kotimaa 01.04.2021 06:00
Teksti Pauliina Penttilä ja milka valtanen

Ensin rokotetta ei saatu. Sitten sitä ei enää haluttu.

Maaliskuun lopussa pelkästään Ranskassa ja Saksassa oli yhteensä 2,8 miljoonaa käyttämätöntä annosta Astra Zenecan rokotetta.

Puolaan, Belgiaan ja Espanjaan toimitetuista yhtiön annoksista oli käytetty vain noin puolet.

Jopa ruotsalaiset nirsoilivat. Ruotsiin toimitetusta Pfizerin ja Biontechin rokotteesta oli käytetty yli 80 prosenttia, brittiläis-ruotsalaisen Astra Zenecan rokotteesta vain alle puolet. Käyttämättömillä annoksilla olisi rokottanut koko Tampereen.

Eurooppalaiset olivat menettäneet uskonsa eurooppalaiseksi ihmeeksi kaavailtuun aineeseen.

Viimeisin ketjureaktio oli alkanut Norjasta. Siellä epäiltiin vakavaa haittavaikutusta, veritulppaa.

Oxfordin yliopiston ja Astra Zenecan koronavirusrokotteen yhteydestä veritulppiin ei ollut näyttöä, mutta maaliskuun puolivälissä jo 13 maata oli keskeyttänyt rokotteen antamisen, Suomikin viimeisten joukossa.

Sisältö