Armeijan kätyriksi leimattu toimittaja harkitsee kunnianloukkauskannetta – Ylen päätoimittaja puhuu mielikuvista ja tietokatkoksista

Uutisanalyysi: Oikeustoimittajan oli tarkoitus avata juttuprosessia, mutta jutusta tuli entistä sekavampi. Nyt harkitaan jo oikeustoimia.
Kotimaa 5.1.2019 12:30

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen. © LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Toimittajilta edellytetään yhä suurempaa läpinäkyvyyttä jutuntekoprosesseissa, mutta avautuminen voi johtaa myös epämääräiseen sotkuun, jossa prosessi hämärtyy entisestään.

Viime päivinä sekaannusta on aiheuttanut Yleisradion kaksoiskansalaisuusuutisointiin liittyvä kirjoittelu, jonka perusteella on muodostunut kuva, että Ylen eläkkeelle jäänyt uutistoimittaja olisi toiminut Puolustusvoimien kätyrinä.

Kyse on pikemminkin väärinkäsityksistä ja sankaritoimittajatulkinnoista.

 

Rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys julkaisi marraskuussa 30-vuotisjuhlakirjan, Etusivun rikokset.

Siinä kahdeksantoista toimittajaa kertoo, miten heidän merkittävimmät juttunsa ovat syntyneet.

Yhden luvun on kirjoittanut Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Se käsittelee vuoden takaista skuuppia Puolustusvoimien salaisesta ohjeesta, jolla rajoitettiin kaksoiskansalaisten työtehtäviä armeijassa.

Happonen uutisoi muun muassa Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisesta, joka ei ollut saanut passiensa takia töitä Karjalan prikaatin keittiöstä. Rekrytointifirma oli ilmoittanut, ettei asiakas hyväksy kaksoiskansalaisia.

Happonen avaa kirjoituksessa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan lähdetoiminnasta, puolustusministerin hyökkäävästä haastattelukäytöksestä ja esimiehensä vankkumattomasta tuesta.

Hän kertoo myös ”eräästä Ylen uutistoimittajasta”, jonka käytös oli ihmetyttänyt. Nimettömäksi jäävä toimittaja oli lähettänyt jutun julkaisun aikaan sähköpostin, josta Happonen oli päätellyt toimittajan olleen yhteydessä Puolustusvoimien pääesikuntaan.

”Tämä ihmetyttää minua suuresti, koska kyseisellä uutistoimittajalla ei ole mitään tekemistä uutisjuttuni kanssa”, Happonen kirjoittaa.

Hän kertoo uutistoimittajan soitelleen lukuisia kertoja ja vaatineen Happosen jutun poistamista lähetyksestä. Kirjan mukaan uutislähetyksen tuottaja, hänen vieressään istuneet henkilöt ja Happonen olivat ihmetelleet ja kummastelleet toimittajan käytöstä.

”Kuulen myöhemmin, että Ylen uutistoimittaja joutuu selittämään käytöstään esimiehelleen”, Happonen kirjoittaa.

 

Toimittajien kokema painostus on ollut muutaman vuoden ajan paljon esillä. Monet ovat kertoneet haastateltavien ja yleisön ahdistusta aiheuttaneista reaktioista.

Alan ammattilehti Journalisti on jo ehtinyt vaatia mediaväkeen kohdistuvaa häirintää yleisen syytteen alaiseksi. Nykylaissa toimittajat eivät ole erikoisasemassa, vaan tekevät tarvittaessa tutkintapyynnön itse siinä missä muutkin.

Painostus- ja häirintäkertomusten viesti on aina sama. Niiden tarkoitus on paitsi nostaa asiaa esiin, myös korostaa kohteeksi joutuneen toimittajan riippumattomuutta ja integriteettiä.

Painostukseen ei taivuta, harjoitti sitä valtiovalta tai kateellinen kollega. Työtä jatketaan, jutut julkaistaan.

Kokemukset ovat pääsääntöisesti yksittäisten toimittajien kertomuksia, eivätkä työnantajat tai esimiehet ole puuttuneet niiden käsittelyyn julkisuudessa.

 

Päivi Happosen kirjoitusta seuranneeseen keskusteluun Ylen oli pakko osallistua.

Teksti olisi kenties jäänyt ilman suurempaa huomiota, ellei sitä olisi nostettu vuodenvaihteessa Helsingin Sanomien kirja-arvion kärkeen.

HS arvioi, että nimettömän uutistoimittajan sähköpostiviestit ja puhelut kertovat kollegan kampittamisesta, nilkkaan potkimisesta ja ”vaarallisesta ilmiöstä, jossa toimittaja kokee olevansa vastuussa jollekin muulle taholle kuin yleisölle”.

”Toimittaja lähti mukaan Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioon”, kirjoittaa kirjan arvioinut toimittaja Tuomo Pietiläinen, Oikeustoimittajat ry:n jäsen itsekin.

Syytös on vakava, vaikka lehti ei erittele, oliko sen tulkinnan mukaan kysymys tahallisesta vai tahattomasta operaatioon osallistumisesta.

Joka tapauksessa nimettömän uutistoimittajan kerrotaan olevan joko Puolustusvoimien ohjailtavissa tai muuten vain ammattitaidoton.

Kirja-arvion luettuaan Ylen vastikään eläkkeelle jäänyt politiikan toimittaja Hilkka Säävälä ilmoitti tunnistaneensa itsensä.

Hän sanoi, ettei Happosen versio tapahtumista pidä paikkaansa.

 

Säävälä sanoo Suomen Kuvalehdelle olleensa eduskunnassa raportoimassa kyselytunnista ja puolustusvaliokunnan reaktiosta kaksoiskansalaisuusuutisiin, kun poliitiikan toimituksen vuorossa ollut työnjohtaja soitti ja pyysi soittamaan pääesikuntaan.

Säävälä soitti ja välitti puhelun annin Happoselle. Hän kirjoitti sähköpostiin:

”Hei, Pääesikunnan viestintäjohtaja ei tunne juttusi [rekrytointi]firmaa. — Kertoi että oli kuullut Karjalan prikaatista että cateringiin töihin oli yrittänyt Viron kansalainen jota ei palkattu, koska palkataan vain Suomen tai kaksoiskansalaisia.”

Sitten hän ilmoitti saman puhelimitse uutisdeskiin.

Säävälän mielestä kysymys oli faktojen tarkistamisesta, ei yrityksestä poistaa juttu uutislähetyksestä, kuten Happonen kirjoittaa oikeustoimittajien juhlakirjassa.

”Ei minulle tullut pieneen mieleenkään, että olisin toiminut jotenkin väärin”, Säävälä sanoo.

Hän ei ainakaan itse ole ollut läsnä tilaisuudessa, jossa olisi joutunut selittämään käytöstään esimiehelleen Happosen kirjassa kuvaamalla tavalla.

 

Kirja-arvostelun jälkeen HS kysyi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajalta Riikka Räisäseltä, kumpaa hän uskoo, Hilkka Säävälää vai Päivi Happosta.

Räisänen vastasi: ”Sen voin vahvistaa, mitä Päivi on artikkelissaan kirjoittanut ihan sataprosenttisesti.”

Päätoimittaja tuli rivien välissä sanoneeksi, että asia on kuten Happonen oli sen käsittänyt: Säävälä oli soitellut Puolustusvoimiin omin päin, ei työtehtävissä, ja yrittänyt estää jutun julkaisemisen tai ainakin muuttaa sen sisältöä.

Tästä saattoi saada käsityksen, että päätoimittaja allekirjoittaa HS:n kirja-arvion johtopäätökset siitä, että Säävälä toimi pääesikunnan asiamiehenä. Ainakaan Räisänen ei asiaa haastattelussa korjannut.

Myöhemmin Räisänen kuitenkin sanoi STT:lle, ettei hänellä ole syytä epäillä, että ”yksikään Ylen toimittaja olisi Puolustusvoimien tai minkään muunkaan viranomaisen ’taskussa’”.

Politiikan toimituksen entinen esimies Ari Hakahuhta taas kirjoitti Facebookissa, että Säävälä tosiaan selvitti kaksoiskansalaisuusasioita työtehtävänään.

 

Mistä tässä nyt on syytä epäillä ja ketä?

Happonen antaa ymmärtää yhtä, Säävälä toista, Räisänen jotain siltä väliltä.

Aiheen käsittely on sittemmin siirtynyt Twitteriin, mutta keskustelu ei ole varsinaisesti selventänyt, mistä jupakassa on kysymys.

Yrittikö joku taho estää kaksoiskansalaisuutta käsittelevien juttujen julkaisun, päätoimittaja Räisänen?

”Puolustusministeri lähti poikkeuksellisen voimakkain sanakääntein kiistämään ja kyseenalaistamaan Päivi Happosen uutista julkisuudessa ja ministerin näkemys sai runsaasti tilaa mediassa. Saman päivän iltana, keskellä kymmenien puheluiden rumbaa sain puhelun Pääesikunnasta. Puhelussa tiedusteltiin mihin juttumme perustuu, kyseltiin olemmeko julkaisemassa aiheesta lisää ja mitä, ja vedottiin hyvin vahvasti että jättäisimme asian käsittelyn sikseen koska uutisemme ei Puolustusvoimien mielestä pitänyt paikkansa.

Näissä hommissa olen tottunut monenlaisiin yhteydenottoihin, mutta tämä oli lajissaan harvinaisen suoraviivainen ja torjuin tietysti pyynnöt melko kipakasti. Sain seuraavana päivänä myös nelisivuisen oikaisupyynnön, mutta oikaistavaa ei löytynyt. Nämä suorat yhteydentotot minä sain Puolustusvoimista.”

Säävälän esimies sanoo, että Säävälä selvitti juttuun liittyviä asioita työtehtävänään, mutta Happonen sanoo, ettei Säävälällä ollut mitään tekemistä hänen juttujensa kanssa. Kummin asia meni?

“Säävälä teki työtään esimiehensä pyynnöstä. Kun Happosen tutkivia juttuja alettiin julkaista, niihin tarvittiin päiväkohtaisia reaktioita ja kommentteja, joihin tässä tapauksessa löytyi tekijä politiikan toimituksesta. Säävälä ei siis osallistunut millään tavalla Happosen varsinaisen uutisjutun tekemiseen, mutta hän selvitti esimiehensä pyynnöstä normaaleja reaktiivisia uutisjatkoja.”

Oliko Happonen tietoinen siitä, että muita toimittajia oli pyydetty tarkistamaan juttuun liittyviä asioita?

“Ketään ei ole toimituksessa pyydetty tarkistamaan Päivin juttuun liittyviä asioita vaan tekemään normaaleja uutisjatkoja. Ilman muuta Päivi oli yleisellä tasolla tietoinen siitä että joku tekee jatkoja, on arkea että skuuppeihin haetaan kommentteja.

Ideaalitilanteessa jatkojen ja varsinaisen jutun tekijä juttelevat keskenään, jos siihen on mahdollisuus. Tämänhetkisen ymmärrykseni perusteella toimituksessa on tapahtunut tietokatkos, eli Happonen ei tiennyt juuri Säävälän tekevän jatkoja tuona päivänä, ja sellaisista mokista vastaavat tietysti esimiehet ja viime kädessä päätoimittaja eli minä. Näyttää siltä että tämä tietokatkos osaltaan selittää erilaisia tulkintoja tapahtuneesta.”

Koitteko te Ylellä, että Säävälä olisi asiattomasti puuttunut Happosen jutun sisältöön ja yrittänyt muuttaa sitä?

”Minulle kerrottiin uutisdeskissä käydyistä keskusteluista seuraavana päivänä, ja pyysin tuolloin politiikan toimituksen esimiestä selvittämään mistä oli kyse. Asiaan ei enää palattu minulle päin enkä palannut siihen itsekään, huomio oli uutistilanteessa ja toimituksen työn puolustamisessa. Toimituksen sisällä ei ole ollut, eikä ole, epäilyä siitä että joku olisi taipunut ulkopuoliseen painostukseen. Tämä tulkinta on esitetty Helsingin Sanomien jutuissa.”

Oliko HS:n tulkinta todellisuutta kuvaava?

”Väite siitä, että toimittajamme olisi lähtenyt mukaan Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioon, ei mielestäni kuvaa todellisuutta millään tavalla.”

Miksi et korjannut tulkintaa arviota seuranneessa haastattelussa?

”HS:n toimittaja ei ollut tekemässä juttua kollegansa kirja-arviosta, vaikka kommentoin hänelle vapaamuotoisesti puhelun alussa että melko villiä tulkintaa. Toimittajan kysyessä Happosen jutuista ja kirjasta, vastasin, että Päivi kuvaa mielestäni kirjassa tarkasti tapahtumien kulun kokonaisuuden. Minulla ei ollut mitään syytä kyseenalaistaa hänen kokemustaan, ja vastasin ajatellen tekstin kokonaisuutta, Päivin kokemusta ja koko tilannetta Puolustusvoimien kaksoiskansalaisuuskeississä, en mitään yksittäistä detaljia.

En sanonut olevani eri mieltä Säävälän kanssa, sanoin etten ota kantaa hänen toimintaansa. Jutun otsikosta syntyi harmillinen mielikuva että syyttäisin Säävälää. Näin ei ole.”

Joutuiko Säävälä selittämään toimintaansa esimiehelle jälkeenpäin, kuten Happonen kirjoittaa?

”Kun kuulin seuraavana päivänä deskissä käydyistä keskusteluista, pyysin Säävälän esimiestä selvittämään, mistä tilanteessa oli ollut kyse. Kuten aiemmin jo totesin, emme puolin tai toisin palanneet asiaan tämän jälkeen tuolloin.”

 Hilkka Säävälä sanoo harkitsevansa juristin kanssa kunnianloukkauskannetta.