Apulaisoikeuskansleri luopui avaintodistajistaan valtakunnansyyttäjä Nissisen virkarikosoikeudenkäynnissä
Nissisen teon tahallisuuden arvioinnin kannalta keskeisiä todistajia ei kuulla oikeudessa.
Virkarikossyytettä virasta pidätettyä valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan ajava apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen on luopunut omien todistajiensa kutsumisesta oikeudenkäyntiin.
Nissinen on myöntänyt syyllistyneensä tuottamukselliseen virkarikokseen. Hän siis katsoo rikkoneensa lakia, mutta ei tahallisesti vaan pelkästään huolimattomuuttaan.
Hakonen kuitenkin syyttää Nissistä vaihtoehtoisesti joko tahallisesta virkarikoksesta tai tuottamuksellisesta teosta.
Tästä huolimatta Hakonen on päättänyt jättää kutsumatta oikeuden kuultavaksi Nissisen tahallisuuden arvioinnin kannalta keskeiset todistajat.
Alun perin poliisi epäili Nissistä vain tuottamuksellisesta teosta, mutta rikosnimike koveni tahalliseksi teoksi esitutkinnan aikana.
Keskusrikospoliisissa jutun tutkinnanjohtajana ollut Erkki Rossi kertoi nimikkeen kovenemisesta heinäkuussa muun muassa Helsingin Sanomissa.
”En voi avata yksityiskohtia, mutta rikosnimikkeen muutos johtuu jutussa saadusta selvityksestä, asiakirjanäytöstä ja todistajakuulemisista. Kun asiat alkoivat selvitä, rikosnimike muuttui tällaiseksi”, Rossi sanoi HS:lle tuolloin.
Poliisin kuulustelupöytäkirjojen tultua julkiseksi kävi ilmi, että useat Nissisen alaiset olivat tuoneet esimiehensä tietoon huolensa siitä, onko sopivaa tilata valtakunnansyyttäjänviraston työntekijöille koulutusta hänen veljensä yritykseltä ilman kilpailutusta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kertoi Ylen mukaan poliisille ottaneensa asian esiin Nissisen kanssa, kun hän oli kuullut koulutuksen aloittamisesta.
”Totesin Nissiselle, että asiasta pitäisi tehdä päätös ja että hän ei voi tehdä päätöstä asiasta, koska hän on esteellinen. Hän ei asiaa kiistänyt. Hän ymmärsi kyllä esteellisyytensä”, Kalske kertoi kuulustelussa.
Poliisikuulusteluissa myös valtionsyyttäjät Jukka Rappe ja Christer Lundström kertoivat poliisikuulusteluissa kiinnittäneensä Nissisen huomiota asiaan.
”Menimme yhdessä, minä ja Kalske, valtakunnansyyttäjä Nissisen luo ja muistutimme Nissistä hankintamenettelystä ja siitä, että oliko soveliasta ylipäätänsä tehdä hankintoja hänen veljensä yritykseltä”, Rappe kertoi kuulustelussa.
Jutun syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Hakonen nimesikin alun perin haastehakemuksessaan Kalsken, Lundströmin ja Rappen sekä lukuisia muita Nissisen alaisia todistajiksi oikeudenkäyntiin.
Hakonen syyttää Nissistä edelleen tahallisesta virkarikoksesta mutta luopui kaikkien nimeämiensä todistajien kuulemisesta oikeudenkäynnin valmistelun aikana.
Näin Nissisen tekojen tahallisuuden arvioinnin kannalta keskeisiä todistajanlausuntoja ei oikeudessa kuulla.
Valtakunnansyyttäjän virkarikossyyte käsitellään suoraan korkeimmassa oikeudessa, joten tuomiosta ei voi valittaa enää ylempään oikeusasteeseen.
Hakonen ei ole vaatinut Nissisen viraltapanoa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää taas arvioi Ylelle, että irtisanominen voi silti olla edessä. Siihen kuitenkin Mäenpään mukaan vaikuttaa oikeuden ratkaisun lopputulos ja perustelut.
Tapauksen rikostutkinta sai alkunsa Suomen Kuvalehden uutisesta, jonka mukaan useat eri syyttäjänvirastot ostivat johtamiskoulutusta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen veljen Vesa Nissisen yhtiöltä Deep Lead Oy:ltä.