Ankaraa arvostelua: Perustulo ei kannusta työnhakuun
Uutisanalyysi: Perustulokokeilua voidaan kunnolla arvioida vasta 2019.
Hallitus aloitti vuoden alussa perustulokokeilun, joka on vielä kesken. Ankara kritiikki tuli hieman erikoiseen aikaan.
”Perustulo alentaisi työllisyysastetta verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa työnhakuun”, kirjoitti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki blogissaan 18. heinäkuuta. ”Matalampi työllisyysaste heikentäisi julkista taloutta sekä palvelujen ja etuuksien rahoitusta.”
Hänen mielestään perustulo olisi omiaan pitkittämään työttömyyttä, koska tarjottua työtä ei enää tarvitsisi ottaa vastaan.
Suomen vuosien 2017–2018 perustulokokeilu perustuu Kelan ympärille kootun tutkimusryhmän selvityshankkeeseen. Ryhmää johti tutkimusprofessori Olli Kangas Kelasta.
”Perustulokokeilusta ei ole vielä tuloksia saatavilla”, sanoo Kangas. ”Se arvioidaan vuonna 2019, ennen sitä ei ole mitään uskottavaa sanottavissa.”
Koska perustuloa ei ole toteutettu missään maassa muuten kuin kokeiluna, perusteellinen tutkimustieto puuttuu. Kangas huomauttaa, että ”Hetemäki puhuu perustulon potentiaalisista, ei faktuaalisista, vaikutuksista, joista itse asiassa emme tiedä juurikaan mitään”.
OECD on tehnyt perustulon vaikutuksista selvityksen, johon Hetemäkikin viittaa. Kankaan mukaan selvitys ottaa huonosti huomioon maiden erilaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden erilaiset rahoitustavat.
”On käytetty samaa sabluunaa hyvin erilaisiin maihin ja sosiaalipoliittisiin malleihin. Ongelman myöntävät myös sinällään ansiokkaan tutkimuksen tekijät.”
”…siispä kissaeläin on sopimaton lemmikki.”
Vaikka perustuloon siirtyminen olisi vallankumouksellinen muutos, sosiaaliturvan haasteet eivät muutu. Ihmisille pitää turvata toimeentulo ja samalla työn tekemisen täytyy pysyä houkuttelevana, jottei yhteiskunta kuihdu kokoon.
Kannattajien mielestä perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja poistaa kannustinloukkuja. Vastustajien mielestä perustulo on yhteiskunnalle kallis malli, joka houkuttelee ihmisiä laiskottelemaan sen sijaan, että hakeudutaan ansiotöihin.
”Englantilainen Brian Barry on sanonut, että jos perustuloa ei tarkasti määritellä, kiistely siitä on kuin kiisteltäisiin kissaeläimen sopivuudesta lemmikiksi. Määrittelemättä, onko kyse maatiaiskissasta vai tiikeristä”, Olli Kangas pohtii.
”Sama kritiikki voidaan kohdistaa myös Hetemäen argumenttiin. Hän toteaa, että tiikeri ei sovellu kotiin, siispä kissaeläin on sopimaton lemmikki.”
Perustulon vastustajat rakentavat olkiukon, joka on helppo potkia kumoon. Toisaalta taas perustulon kannattajat usein rakentelevat epärealistisia, kaikki ongelmat ratkaisevia malleja.
Joka tapauksessa nykyjärjestelmälle muutospaineita luo se, että työelämä on digitalisaation ja robotisaation myötä murroksessa.
Työnteon tavat muuttuvat. Perinteisiä työsuhteita ei välttämättä riitä tulevaisuudessa kaikille. Teollisen ajan sosiaalipolitiikka ei pysty vastaamaan jälkiteollisen ajan ja alustatalouden haasteisiin.
Osmo Soininvaara (vihr) reagoi Hetemäen blogikirjoitukseen. Hän kysyy omassa blogissaan, miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan.
Ongelmana on, että keskustelu hirttäytyy liian ankaraan perustulon määritelmään, jonka mukaan perustulon täytyy olla luonteeltaan täysin vastikkeetonta. Eli perustulon saajan ei tarvitsisi mennä töihin, vaikka töitä olisi tarjolla.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) ehdotti Helsingin Sanomissa (4.8.), että pitäisi selvyyden vuoksi lakata puhumasta perustulosta ja puhua sosiaaliturvan uudistamisesta.
Verottaja ei lähtenyt kokeiluun mukaan.
Suomen perustulokokeilussa kaksi tuhatta 25–58-vuotiasta työtöntä saa ilmaista rahaa 560 euroa kuussa ilman tarveharkintaa.
Kokeiluun ei saatu mukaan Verohallintoa, joten etu on veroton eikä se pienene, vaikka saaja työllistyisi. Kokeilun suunnittelijoiden tavoitteena oli saada verottaja mukaan, joten tältä osin kokeilu jää vajaaksi.
Vaikka kokeilu osoittautuisi hyväksi, sitä ei voida suoraan ottaa käyttöön, koska malli rasittaisi yhteiskuntaa 11 miljardilla eurolla vuodessa. Tavoitteena on saada tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllistymisestä.
Alankomaissa aiotaan kokeilla, kuinka velvoittavasta toimeentulotuesta vastikkeettomaan tukeen siirtyminen vaikuttaa. Kanadassa on alkamassa kokeilu, jossa 4 000 henkilölle maksetaan kolmen vuoden ajan noin 970 euroa kuussa.
Myös Barcelonassa ja Koreassa suunnitellaan omia kokeiluja.