Ankaraa arvostelua: Perustulo ei kannusta työnhakuun

Uutisanalyysi: Perustulokokeilua voidaan kunnolla arvioida vasta 2019.
Mikko Huotari
Kotimaa 13.8.2017 15:38

Hallitus aloitti vuoden alussa perustulokokeilun, joka on vielä kesken. Ankara kritiikki tuli hieman erikoiseen aikaan.”Perustulo alentaisi työllisyysastetta verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa työnhakuun”, kirjoitti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki blogiss…

Lue myös

Kansanedustaja Ben Zyskowicz jyrkkänä: ”Perustulossa kokeilemme jotain sellaista, joka ei ole mahdollista”Perustulo kuin Suuri kurpitsa, joka pelastaa kaiken? – ”Moni kriitikko haukkuu nyt väärää puuta”

Keskustelu

Jos perustuloksi valikoituu malli, jossa työn vastaanottamisesta ei rangaista perustulonmenetyksellä mutta siitä kieltäytyminen sanktioidaan edelleen, otsikossa ei ole mieltä.

Niin kauan kuin kukaan ei tiedä mitä perustulo tarkoittaa, siitä voidaan puhua mitä sattuu. Uudet otsikot selaillut lukija voi jäädä vakuuttuneeksi, että SK on ottanut perustellun kannan perustuloa vastaan.

Artikkeli on hyvä, otsikkovalintaa en ymmärrä.

Työpaikkoja (palkallisia) ei synny yhtään enempää töitä hakemalla. On hallituksen haihattelua kuvitella että kepillä (tai edes porkkanalla) työttömiä tökittäessä palkkatyötä ilmaantuisi kuin taivaasta. Globalisaation myötä nyt alkanut nousukausi työllistää ihan ilman hallituksen sorkintaa, vaikka Sipilä ja Orpo yrittävätkin haalia kunniaa itselleen. Ja globaali taantuma sitten vähentää taas palkkatyötä. Ilman hallituksen sorkkimista.

Nykyisen taloususkonnon perusvirhe on ajatella rahalähtöisesti: toisin sanoen ei lähdetä siitä, mitä saadaan aikaiseksi, vaan siitä, kuinka paljon aikaansaadaan rahaa – joka ei ole mitään todellista, vaan pelkkä uskoteltu heijastuma jostain todellisesta. Nimenomaan uskoteltu, sillä reaalitalouden (siis todellisuutta jollain lailla vastaavan) rahan määrä lienee alle yhden prosentin verran kaiken maailman rahan määrästä.

Meille siis uskotellaan, että vaikkapa foliohattujen valmistaminen ja niiden myyminen toinen toisillemme olisi hyödyllisempää kuin esim. sairaan-, lasten- ja vanhusten hoito tai koulutus ja sivistys. Sitä tarkoittaa taloususkonto, maamme uusi valtionuskonto, jonka suppilon läpi lähes kaikki asiat nykyään tungetaan.

Dixi,

Miten työn hyöty mitataan esimerkiksi vanhustenhoidossa tai sivistyksessä? Jos sinulla on hyviä ideoita, kerro toki.

Ilman mittaria niiden vertailu foliohattujen valmistamiseen on hankalaa. Ainakin ilman perustuloa useimmat työntekijät haluvat työstään rahapalkkaa. Kuka syyllistyy ”taloususkonnon perusvirheeseen”?