Ammatillisen koulutuksen johtaja Mika Tammilehto: työelämään tutustuttava jo alakoulussa

Työelämään pitäisi tutustua jo alakoulussa, sanoo Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kuva Markus Pentikäinen.

Ammattikoulun jätti lukuvuonna 2009-2010 kokonaan kesken 8,1 prosenttia opiskelijoista. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli puoli prosenttia. Onko syy tiedossa, opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen johtaja Mika Tammilehto?

”Edellisenä vuonna keskeyttämiset laskivat melko reilusti. Niitä saattoi vähentää heikko taloustilanne, työpaikkoja ei ollut. Se sai monet myös hakeutumaan koulutukseen. Laskua ehkä seurasi piikki.”

Vaihteleeko keskeyttäjien määrä paljon?

”Se on tähän saakka laskenut, vuonna 1999 keskeyttäjiä oli yli 13 prosenttia. Voi olla, että pitkän laskun jälkeen on käännytty toiseen suuntaan. Seuraava vuosi näyttää, mennäänkö ylös vai alas.”

Miksi mentäisiin ylös?

”Jo nyt voi näkyä se, että tavoitteena on saada yhä useampi peruskoulun päättänyt nuori suoraan toisen asteen koulutukseen. Kaikille alavalinta ei ole kirkastunut, ja osalla opiskeluvalmiudet eivät riitä. Koulutuksen alku on kriittisin vaihe.”

Nythän ammattikoulujen valintakriteerejäkin muutetaan niin, että yhä useampi saa opiskelupaikan heti peruskoulun jälkeen. Seuraako tästä hankaluuksia?

”Siinä on haaste. Olemme panostaneet viime vuosina työpaikoilla tapahtuvaan opiskeluun, joka on käytännönläheistä. Uusin juttu on ammattistartti, johon osallistuu vuosittain 1 500-2 000 nuorta. Siinä on mahdollisuus tutustua eri alojen koulutukseen ja vahvistaa perusosaamista. Startti on purrut hyvin, nuorista kolme neljästä on siirtynyt tutkintotavoitteiseen koulutukseen.”

Pitäisikö jo peruskoulussa tehdä jotain, jotta nuoret olisivat valmiimpia ammattikouluun?

”Perusopetuksen ja työelämän yhteistyötä on tärkeää tiivistää alaluokilta asti, jotta lapset ja nuoret saisivat monipuolisempaa kuvaa työelämästä ja ammateista. Jos asioita aletaan selkiyttää yläkoulussa, aika ei riitä. Nuoret tekevät valintansa aika vahvasti mielikuvien varassa.”

”Ja mitä paremmilla valmiuksilla peruskoulusta tullaan, sitä helpompaa opiskelu on. Parasta varhaista puuttumista on peruskoulutuksen kehittäminen, ja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksenkin.”

Miksi lukiossa on keskeyttäjiä paljon vähemmän, vain neljä prosenttia?

”Lukiossa on tavallaan yksi tuote, ylioppilastutkinto. Ammatillisella puolella on 52 tutkintoa ja niissä 120 koulutusohjelmaa. Vaikka olisi varma hakiessaan, voi huomata matkan varrella, että ei tämä ollutkaan minun juttuni.”

”Lukioon myös valikoituu erilainen opiskelijaryhmä. Perinteisesti on ollut ammatillisen koulutuksen erityinen tehtävä huolehtia niistä, joilla eväät eivät ole parhaat mahdolliset.”

Oppilaitoksilla on ollut hankkeita, joissa keskeyttäjiä on houkuteltu takaisin. Kannattaako nuorten perään soitella?

”Kannattaa. Moni uudistus on perustunut hankkeiden tuloksiin. Nyt kokeilemme esimerkiksi laajennettua työssä oppimista, jossa mennään heti koulutuksen alussa työpaikoille. Usein koulunsa keskeyttäneet nuoret kokevat olevansa tekijöitä, eivät lukijoita. Jos koulu alkaa yhteisillä opinnoilla, he voivat ajatella, että voi ei, taas tätä lukemista.”

Lähivuosina joudutaan säästämään. Mikä on tilanne ammattikoulutuksessa?

”Säästöjä tulee melko mittavasti. Opiskelijamääriä vähennetään, sillä ikäluokat pienenevät. Myös rahoituksen tasoon joudutaan puuttumaan, mutta tärkeintä olisi silti turvata koulutuksen taso.”

Millaiset resurssit ovat nyt?

”Melko hyvät, eli lähdetään hyvältä tasolta alaspäin.”