Älykäs pysyy terveenä – ja elää muita pitempään

älykkyystestiTaloudellisesti hyväosaiset ja korkeasti koulutetut ovat usein onnekkaita myös terveydessä.

Taustalla on ainakin jossain määrin terveyspalveluiden jakautuminen hyvin toimivaan yksityiseen ja rapistuvaan julkiseen terveydenhuoltoon. Työssä käyvät pääsevät lääkäriin työterveyshuollon kautta usein sen enempiä jonottamatta.

Sosioekonomisia terveyseroja selittävät kuitenkin myös aivan toisenlaiset tekijät. Tutkijat havahtuivat siihen, että älykkyydellä ja terveydellä on yhteys, kirjoittavat Helsingin yliopiston dosentit Karri Silventoinen ja Markus Jokela äskettäin julkaistussa kirjassa Sosiaaliepidemiologia (Gaudeamus).

Eräässä tutkimuksessa vuosituhannen alussa havaittiin, että keskivertoa alempi älykkyysosamäärä ennusti noin kahtakymmentä prosenttia muita suurempaa riskiä kuolla ennen 76:tta syntymäpäivää.

Tämän tutkimuksen jälkeen älykkyyden ja terveyden yhteyksiä on tutkittu paljon.

Älykäs ja siksi terve?

Syyn ja seurauksen suhde voi tietysti olla mutkikkaampikin. Esimerkiksi pitkään jatkunut humalahakuinen juominen voi sekä heikentää kognitiivisia kykyjä että altistaa erilaisille sairauksille ja onnettomuuksille.

Älykkyyden vaikutusta terveyteen voi luotettavimmin mitata tutkimuksilla, joissa älykkyys mitataan jo lapsuudessa tai varhaisessa aikuisuudessa, jolloin myöhemmin puhkeavat sairaudet eivät sotke älykkyyden ja terveyden suhdetta.

Vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessa vedettiin johtopäätökset yhdeksästä siihen mennessä julkaistusta tutkimuksesta, jotka käsittelevät älykkyyden ja kuolleisuuden yhteyttä.

Yhteys havaittiin kaikissa tutkimuksissa, ja se oli melko samanlainen riippumatta älykkyyden mittaustavoista ja siitä, millä aikavälillä aineistot oli kerätty.

Useimmissa näissä tutkimuksissa alimman älykkyysneljänneksen kuolemanriski oli 1,5 -2 kertaa korkeampi verrattuna älykkäimpään neljännekseen. Yhteys löytyi sekä miehiltä että naisilta ja eri etnisiltä ryhmiltä.

Jos lisääntynyt kuolleisuus liittyisi vain heikkoon älykkyyteen, terveyspoliitikko voisi sen pohjalta suunnata huomiota esimerkiksi kouluissa huonoimmin pärjääviin oppilaisiin. Kuolemanriski voisi tällöin selittyä vaikkapa lievillä kehityshäiriöillä, jotka vaikuttaisivat sekä kognitiivisiin kykyihin että kuolleisuuteen.

Ainakin yhdessä ruotsalaisessa varusmiestutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että kuolleisuusriskin aleneminen jatkui myös kaikkein korkeimpiin älykkyysryhmiin, vaikka vaikutus olikin suurin älykkyysluokituksen alapäässä.

Yksittäisistä sairauksista parhaiten tunnetaan älykkyyden yhteys sydän- ja verisuonitauteihin.

Näissäkin tutkimuksissa on tehty se systemaattinen havainto, että parhaiten lapsuudessa tai varhaisessa aikuisuudessa suoritetuissa älykkyystesteissä pärjänneillä on muita pienempi riski sairastua tai kuolla sepelvaltimotautiin.

Terve ja siksi älykäs?

Onnettomuuskuolleisuuden ja älykkyyden yhteys on Silventoisen ja Jokelan mukaan erityisen vahva. Tämä yhteys on havaittu niin liikennekuolemissa kuin esimerkiksi hukkumisissa ja kaatumisissa.

Yhdessä ruotsalaistutkimuksessa havaittiin myös, että 18-19vuotiaana mitattu alhainen älykkyys lisäsi riskiä joutua murhatuksi 40 ikävuoteen mennessä.

Älykkäät ihmiset pärjäävät parhaiten kilpailussa työmarkkinoilla ja kamppailussa sosiaalisesta statuksesta. Korkeaan koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan liittyy myös usein fiksumpi terveyskäyttäytyminen.

Silventoisen ja Jokelan mukaan terveyskäyttäytymisen huomioonottaminen ei kuitenkaan näyttäisi selittävän kovin suurelta osin älykkyyden terveyttä edistäviä vaikutuksia.

On esitetty jopa epäilyjä siitä, että korkea älykkyys olisikin itse asiassa hyvän terveydentilan osoitin eikä varsinaisesti terveyteen vaikuttava tekijä. Älykkyyden ja terveyden sekä kuolleisuuden yhteys on vielä arvoitus.

Kuva Suomen Mensa ry.