Päijänteen troolari

Karoliina Kääpä on kalastaja jo seitsemännessä polvessa. Marraskuun harmaudessa haetaan muikun mätiä joulupöytään.

Karoliina Kääpä ohjaa troolialuksen kohti Päijänteen Tehinselän apajia.

Kotimaa 23.11.2018 06:00
Teksti Riitta Kylänpää Kuvat Marjo Tynkkynen

Kysyjät ovat usein epäuskoisia ja varmistavat, kuulivatko he oikein. ”Kyllä, minä olen kalastaja,” Karoliina Kääpä vastaa uudestaan.

Kalastajat harvemmin ovat naisia, eivät ainakaan kolmekymppisiä. Tuskin käyttävät ripsienpidennyksiäkään. Mutta kalastaja Karoliina Kääpä on, laskutavasta riippuen jo neljännessä tai seitsemännessä polvessa.

Kääpä on jäänyt suustaan kiinni Kuhmoisten Papinsaaren rannassa. Kesämökkiläinen on tullut veneellä kaloja ostamaan. Myytävää ei ole.

”Lähetään, niin päästään pois,” sanoo Jorma Kääpä, hänen isänsä. Kotilaiturista on tunnin ajomatka Tehinselän apajille.

Isä on ”pääjehu” ja Karoliina Kääpä ja hänen veljensä Johannes Kääpä ovat renkejä. Ohjaavat vuorotellen toista alusta, lajittelevat ja käsittelevät kalat. Karoliina Kääpä vastaa myös kalojen suoramyynnistä. Paras markkinapaikka on Kuhmoisten tori. Ennen heitä Jorma Kääpällä oli ulkopuolisia apukippareita.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö