Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Create happiness to the eyes of the children

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 17.12.2011 10:45

chattailin äsken
entisen oppilaani kanssa
joka on muuttanut suomeen iranista

vilkas pikkupoika
jota ei saanut kovin helposti istumaan
omalla tuolillaan
ja yritin tehdä kiertäviä työpisteitä
käyttäen pala- ja lautapelejä
kortteja, kuvia, noppia,
liimaa, paperia ja saksia ja läppäreitä
+ muita mahdollisimman erilaisia kieltenoppimiskikkoja

10-vuotias Abid viettää lauantaiaamuaan
koneellansa pelaten
eikä siinä mitään
peli on englanninkielinen
ja tutkimusten mukaan hänen
englanninnumeronsa tulee olemaan tyttöjä parempi

minä pötköttelin sängyssä
seuranani tabletti sekä
tekniikka ja talous lakanoita sotkevana printtinä
kännykkä ja uunituore yläkoulun englannin harjoituskirja
enkä voinut liikkua kun kissa nukkui jalkojeni päällä

mutta ei se mitään
minulla oli koko maailma ulottuvillani

kyselin pojan kuulumisia ja joululahjatoiveita
hän valitteli että koulu on tylsää
ja pukki saisi tuoda pleikka kolmosen

kiltti hän ei ollut muistanut olla
mutta sanoinkin siihen
että olemalla kiltti ei elämässä pääse mihinkään 😉
hän on valloittava persoona
täynnä energiaa ja terävää päätä

tekniikka ja talous -lehden sivuilla esiteltiin
euroopan parhaan opetuspelin voittanut
wildchords kitaransoittopeli ipadille

eläintarhan eläimet ovat karkuteillä
ja ne saa kiinni näppäilemällä kitarasta
jokaisen eläimen lempisoinnun

tuijotin kuvaa
ja hetken minäkin mietin
että vieläkö ehtisin tuohon junaan

yllättäisin mieheni
rämpsäyttämällä hänen kitarastaan kylmät pois

vertasin peliä sängylläni lojuvaan työkirjaan
jossa keskeisimmät komennot olivat
alleviivaa, ympyröi, rastita ja kirjoita vihkoon

mikä saisi lasten silmät koulussa loistamaan?

Koulukinkku

Keskustelu

– Mikä saisi lasten silmät koulussa loistamaan? –

Äärettömän tärkeä kysymys. Hyvä, Koulukinkku!

Tarkentaisin vielä, että määrittele oppilaillesi tarkemmin käyttämäsi termit ’kiltteys’ tai ’tuhmuus’. Mitä tarkoitat sanoilla? Millainen kiltteys on pahasta, millianen hyvästä. Voi olla niin, että joku käsittää muuten asian väärin ja ryhtyy päättömästi tuhmaksi saavuttaakseen jotain itselleen tärkeää. Samalla hän hylkää sen edistävän kiltteyden ja ajautuu väärille urille.

Jonkin aivan uuden kokeilu, vanhan toteuttaminen uudella tavalla, ja viime kädessä tietysti lapsen itsetunnon palkitseminen – ne saavat koululaisen silmät loistamaan. Joihinkin asioihin herää vasta ulkomailla asuessa. Minä olen kokenut varsinaisen ahaa-elämyksen eri maiden koulujen juhlakäytäntöjä seuratessani. Suomalaiset koulujen juhlakäytännöt ovat polkeneet paikallaan vuosikymmenet. Toki on poikkeuksiakin, mutta vieläkin suurin osa ala- ja yläkouluista toteuttaa juhlansa samoin kuin kolme-neljäkymmentä vuotta sitten. Puhutaan rinta rottingilla ”perinteisistä juhlista”. Vaikka tämä perinteinen suomalainen koulun juhla on komea, niin se koskettaa läheisesti oikeastaan vain pientä osaa oppilaista. Miksi käyttää jopa kuukausia kouluajasta johonkin isojen juhlien hiontaan vain valittujen oppilaiden kanssa, kun sen ajan voisi käyttää ihan kaikkien, myös esiintymistä vieroksuvien tai jopa esiintymistä pelkäävien oppilaiden kanssa harjoitteluun? Olen saanut olla ulkomailla läsnä upeissa luokan juhlissa, joissa kaikki oppilaat, myös heikot, ovat päässeet tasaveroisesti esiintymään pedagogisesti hyvin suunnitellussa ja toteutetussa ohjelmassa. Myös rinnakkaisluokkien yhteiset juhlat ovat pienimuotoisempia ja tarjoavat kaikille oppilaille esiintymismahdollisuuksia. Ja voi sitä pienen ihmisen silmien loistetta, kun huolella valmistettu esiintyminen menee nappiin!

Mitä jos lapset on jo kouluun tullessaan kyllästetty mitä erilaisimmilla virikkeillä ja ”mikään ei enää kiinnosta ja koulu on tylsää”?

En usko, että monet kouluaineet olisivat olleet sen kiinnostavampia, vaikka lapsuus olisi ollut kuinka virikkeetön. Opettajan tehtävänä on saada lapset oppimaan, ja se yleensä tapahtuu pitämällä mielenkiintoa yllä. Kuka tahansa voi mennä monotonisesti lukemaan kalvoja oppilaille, ei sitä varten tarvitsisi yliopistotutkintoa. Mielenkiintoisen opetuksen valmistelu vaatii paljon työtä ja olisi ehkä syytä huomioida nykyisin enemmän opetuksen laatua ja sitä aikaa jonka opettajat käyttävät opetuksen valmisteluun.

Näitä luetaan juuri nyt