Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Kadonneet lapset

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 30.8.2011 10:26

tunsin yhden 13-vuotiaan
joka katosi

se ei ollut ensimmäinen kerta
eikä varmaan viimeinen

tytöllä oli leijonavanhemmat
jotka puolustivat tytärtään raivokkaasti
tytär oli iskän pikku enkeli
kaikissa muissa oli aina vikaa
etenkin koulussa ja opettajissa

enkelin luokanopettaja alakoulussa
jäi vuodeksi sairaslomalle
koska ei kestänyt tyttöä enää

kaikki opettajan puheet ja teot
kyseenalaistettiin jatkuvasti
jankuttavien kommenttien ja tyhmien kysymysten
tarkoituksena oli suistaa luokanopettaja raiteiltaan
ja lopulta hemmoteltu ilkimys
onnistui murtamaan opettajansa

ihmetyksekseni tyttö sai muut oppilaat
helposti puolelleen
ilmeisesti oli parempi olla tytön leirissä
kuin häntä vastaan

minut kelpuutettiin aineenopettajana juuri ja juuri
koska pukeuduin oikein
osasin asiani enkä ollut tylsä
ja sain tyhjän länkyttäjät hiljaiseksi
olemalla sopivasti pisteliäs

lisäksi osasin pelata tytön vanhempien kanssa
samaa kaksinaamaista peliä
mitä tyttökin
nimittäin erotan kyllä rakentavat vanhemmat
ja ne jotka ovat sokeita mussukkansa suhteen

kaikkien opettajiksi opiskelevien
pitäisi käydä asikaspalvelukurssi
oppiakseen käsittelemään hankalia tapauksia
sillä asiakaspalvelu on hiipinyt toimenkuvaamme
ja nimenomaan ne asiakkaat
jotka eivät ole koskaan väärässä

kyllähän minä ymmäsin
että tytöllä oli paha olo
se näkyi ilkeiden viirusilmien takaa
pilkallisesti vääntyneessä ylähuulessa
oli viitteitä piilevästä närkästyksestä
jonka syytä saattoi vain arvailla

tyttöä vietiin thaimaahan
ja hänellä oli tietenkin
oma koira ja hevonen
sekä estevalmentaja
luokan kalleimmat hupparit, kengät
ja design-laukut

mikä on
kun mikään ei tunnu miltään
eikä mikään kelpaa

koti
koulu
ystävät
harrastukset
matkat
pyh

kaikkea on yllin kyllin
mutta hän ottaa ja lähtee
sanoakseen mitä?

 

 

Koulukinkku

Keskustelu

Shh. Ei noin saa sanoa. Ei vanhempia saa syyllistää, ei vaikka olisivat syyllisiä.

Välinpitämättömyys ja dikotomia paistavat niin eräistä vanhemmista kuin eräistä opettajistakin. Mitenkäpäs muuten.

Todella hyvä kirjoitus…

Kiitos.
Luen Suomen Kuvalehden nettilehteä vain Järki ja tunteet -blogin vuoksi. Toivon, että joskus osuisit oman lapseni opeksi.

Olin koulussa aika kamala ja kadun ilkeilyäni nyt aikuisena.
Kun olin 16, eräs aikuinen henkilö kyllästyi arvostelevaan ja negatiiviseen nälvimiseeni ja sanoi: Etkö sä näe mitään hyvää missään, pelkkiä vikoja vain?
Suomukset putosi silmiltä, ja hävetti hirveästi. Mutta siitä alkoi muutos.

”kaikkea on yllin kyllin
mutta hän ottaa ja lähtee
sanoakseen mitä?”

Ei sanoakseen, vaan tunteakseen. Elävänsä. Sitä on vaikea selittää.

Taas pisti kirjoitus miettimään. Hyvä!

Näitä luetaan juuri nyt