Adila vietiin Saksaan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

anteeksi
etten ole kirjoittanut

olen ollut muutaman viikon allapäin
japani tietenkin
enkä saa Adilaa mielestäni

Adila on viidennellä luokalla
oleva maahanmuuttajatyttö
ikäisiään pari vuotta vanhempi
mutta suomessahan maahanmuuttajat on
tapana tunkea nuorempiensa sekaan

virhe

vielä viime viikollakin oppilaakseni
tuli afgaanipoika (maa muutettu)
jolla on englanti täysi kymppi
ja hän on jo käynyt läpi valmistavan opetuksen
ja silti hänet pakotetaan kertaamaan
maahanmuuttajille tarkoitettua korttipakkaa

rintakarvoja pursuava teini on turhautunut
from day one
samoin hänen vanhempansa
ja kehotinkin poikaa menemään vielä kerran
yläkoulun rehtorin puheille
isän ääntenpainojen säestämänä

mutta minä ja Adila bondasimme jo viime vuonna
kun hän istui työpöytäni viereen
höpöttelemään vilkkaasti
isojen tyttöjen juttuja

Adila ei lukeutunut niihin
hiljaisiin kiltteihin
maan periviin muslimityttöihin
vaan oli säkenöivä huivipää
joka haaveili pojista ja rakkaudesta
ja omasta kännykästä
(kun nuoremmalla veljelläkin
oli sellainen)

totta kai olin edellisessä työpaikassa
tottunut siihen
että maahanmuuttajatyttöjä kyyditettiin
rajojen taa milloin minnekin
eivätkä he palanneet

mutta en uskonut sitä tapahtuvan ala-asteella
enkä ymmärrä miksi
rehtorit/poliisi/sosiaalityöntekijät antavat
vanhemmille luvan viedä
naimaikäisiä tyttölapsiaan
yhtään minnekään
jos poissaolohakemuksessa lukee
”noin kuudeksi – seitsemäksi viikoksi”
lue: loppukevääksi, forever

Adila tuli kertomaan minulle
että hän lähtee Saksaan
ja minä en ymmärtänyt
en hölmö tajunnut

Adila halasi minua
ja antoi muovisen paketoidun
hellyttävän kitsiruusun
ja minä erittäin otettuna
mutta kiireisenä hosotin jotakin
jonninjoutavaa tyhjänpäiväistä asiaa

enkä unohda koskaan
kun Adilan huivipää ja
tummat eloisat silmät
ilmestyivät luokkani oven kapeaan lasi-ikkunaan
hän heilutti ja painoi kämmenensä ruutuun
kesken oppitunnin
ja minä näytin elekielellä
että ei nyt

Adila ei nyt