Facebookin pelisäännöt opettajille
joka lehti sitä nyt toitottaa
saako opettajalla olla oppilaita
facebook-kavereina vai ei
useimmat rehtorit haluaisivat
yhteiset pelisäännöt
hei facebook on minun vapaa-aikaani
eikä se kuulu työnantajalleni
mitä siellä puuhaan
koska en käy siellä työaikaan
(paitsi huonoissa lauantaisin järjestettävissä
Veso-koulutuksissa, myönnetään)
nyt kavereitani facebookissa
halutaan rajoittaa
ei käy
sanon minä
sen pitäisi sitten koskea kollektiivisesti
kaikki niitä miljoonia suomalaisia
joilla on lapsia tai nuoria facebook-kavereinaan
jotkut ovat ottaneet tiukan linjan
ja se on ihan ok
heidän valintansa mutta ei minun
kavereinani on nykyisiä
ja varsinkin entisiä oppilaita
ja olen iloinen että side on pysynyt
en ole koskaan joutunut miettimään
erikseen statuspäivityksiäni vain siksi
että ai niin…
oppilaat saattavat nähdä tämän
luin jostakin tutkimuksesta
että facebook vähentää
lasten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä
kaikki tietävät
että ryhmästä tai yhteisöstä ulosjääminen
on pahimman sorttista eristämistä
yksi oppilaani huolestui
kun en ollut heti hyväksynyt häntä ystäväkseni
hän ei ollut käyttänyt omaa nimeään
kuten ei kovin moni muukaan maahanmuuttajatyttö
enkä ollut tunnistanut häntä
koska kuvaakin oli käsitelty
lina on maailman hiljaisin tyttö
ja hänelle ystäväpyyntöön suostuminen
oli todella tärkeää
”koska olin hyväksynyt kasperinkin viikkoa aiemmin”
minä en pyydä oppilaitani kavereiksi
he saavat tehdä sen itse
ja olen iloinen
jos kaveripyyntö tulee
minusta on hienoa
olla sosiaalisessa mediassa mukana
en minä oppilaiden profiileita ehdi roplailla
mutta minusta on kiva havaita
ettei siellä mitään ihmeellistä
näytä olevan
jokainen vain pyrkii olemaan
rakastettu
hyväksytty
ja suosittu
mutta nyt anteeksi vain
minun täytyy perehtyä
tuohon twiittauksen maailmaan
joten CUL8er
Keskustelu
Vaarana tuossa leikissä VOI olla se, että pyritkö pyrkimällä kaveriksi, komppiksiksi oppilaidesi kanssa hinalla millä hyvänsä. Jos auktoriteettia tai kunnioitusta kaipaat, mielestäni olet väärällä polulla, olethan sentään aikuinen?
Jaa-a, hyva Koulukinkku: olen ”hannulan” kanssa samaa mielta; ehka tulisi miettia, mika on motiivisi ja tarpeesi pitaa oppilaita fb-kavereinasi? ”Iinan” ja ”kasperin” ilahduttamiseksi voit tehda varmaan vallan muuta kuin pitaa heita kaverilistallasi. Olethan sentaan aikuinen -retoriseen kysymykseen yhdyn minakin.
Joskus facebookissa piti olla 18-vuotias, että voi liittyä. Pitääkö tuo sääntö edelleen paikkansa vai laittavatko nuoret tuohon kohtaan väärän iän.
Kun olen ollut itse sairauslomalla ja käynyt silloin Facebookissa, olen huomannut monen opettajan olevan siellä myöskin – oppitunnin aikanana. En jättäisi ihan kaikkea opettajienkaan harkintaan,
Itse olen vain entisten oppilaideni kaveri ja olemmekin monen kanssa yhteyksissä, heidän aloitteestaan. Nykyiset oppilaat ymmärtävät ja arvostavat valintaani. Olen perustellut kantaani sillä, etten voi enkä halua arvioida ystäviäni (kuten en myöskään omia lapsiani) ja kun en ole kenenkään kaveri, ei kenenkään tarvitse olla minun kaverini saadakseen esim. parempia numeroita.
Ja toisaalta; annan itsestäni huomattavan paljon työssä, joten vapaa-aika on omani. Samoin oppilailla pitää olla oikeus tuulettaa mieltään ja käsitellä omia asioitaan ilman, että opettajat niitä lukevat ja ”tulkitsevat”.
Lisäksi opettajan tulisi miettiä myös sitä, miten kommentoi työasioitaan Facebookissa. Aika helposti avautuminen voidaan yhdistää oppilaisiin, vaikkei nimiä olisikaan. Ja voidaan yhdistää myös väärin.
Niin kuin uutisista on huomattu, työasioiden kommentoiminen facebookissa on aika riskaabelia toimintaa, varsinkin jos äityy haukkumaan pomoaan 😉
FB:ssä kavereinani on vain oikeat kaverini. Oppilaat eivät ole kavereita, he ovat työasioita.
Toisaalta myös Facebook tarjoaa oppilaille uudenlaisia välineitä kiusata ja syrjiä toisiaan. Se mahdollistaa myös entistä tehokkaamman kaverimäärien vertailun, sosiaalisen pelin pyörittämisen ja kilpailuhenkisen ”ihanneminän” rakentelun. Tämä on varmasti ok niille opettajille ja oppilaille, jotka tuossa pelissä pärjäävät, mutta niille oppilaille jotka syrjäytyvät ja tippuvat joukosta, tämä saattaa tehdä entistäkin kipeämpää. Heidän ”erilaisuutensa” verrattuna sosiaalisesti menestyviin normioppilaisiin tulee entistäkin näkyvämmäksi.
Tekniikan ratasta ei käy kääntäminen taaksepäin, mutta toivoisin hieman kriittisempiäkin näkökulmia ainaiseen fb-hehkutukseen.