Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Pakkoruotsi-ilta

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 30.11.2010 08:01

kantaani on kai odotettu
joten se tulee tässä

samaa asiaa tiedusteli suvun kokoontumisessa
vaikutusvaltainen patriarkka
kunnon teollisuuspohatta
joka on naurattanut lenitoja presidentinlinnassa

ihailen häntä
ikää on yli 70
ja hakeudun mielelläni hänen seuraansa
koska vanhan liiton charmia
on enää vaikea löytää

no mitäs mieltä sinä olet pakkoruotsista
kysyi hän mahtavasti
kristallien loisteessa

hänen karismansa on käsinkosketeltavaa
(mitä sekin tarkoittaa)
ja jostain syystä aristelin
hänen reaktiotaan

jos nyt puhuisin suuni puhtaaksi
kuinka minun kävisi
varsinkin kun tiedän hänen
olevan naimisissa kieltenopettajan kanssa

vastustan kaikkea pakkoa
uskalsin vikistä vaivoin
en edes tykkää nimityksestä pakkoruotsi

tietysti hän ennakkoluuli
että kieltenopettaja puolustaa
työtään omasta poterostaan
yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
näkemättä metsää puilta
ja pääsinkin yllättämään hänet
ja hän minut

olen kanssasi samaa mieltä
tokaisi hän
ja vaihdoimme aihetta

minä olen pitkään ihmetellyt
miksi tästä asiasta pitää vääntää kättä

rakastan ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä
(mutta en ruotsalaisia jääkiekkoilijoita)

kun olin nuori ja nätti
olin laskettelemassa åressa
heti kirjoitusten jälkeen ja
istuimme tyttöporukalla iltaa
matssundinien kanssa kelomökissä
after ski tunnelmissa

puhuin tyttöjen kanssa suomea
ja jörgenjönssonit luulivat ettemme ymmärrä ruotsia
men vad helvete yhtäkkiä hokasimme
että fyysisiä ominaisuuksiamme arvioitiin ääneen

pistimme pelaajien takapuolet järjestykseen
ja ensi kerran tajusin
kuinka hienoa on osata kieliä
ja jättää alaleuattomat pelaajat
mielentilaan fan också

a-teemalla on tänään
suuri pakkoruotsi-ilta
kaikkihan tietävät
mitä edellinen homoilta sai aikaan

ruotsin suhteen ei oikein
voi olla kansalaistottelematon
jaloillaan ei voi äänestää
oppivelvollisuutta vastaan
eivätkä virkamiehet muuta kantojaan
koska suomenruotsalaisia suuruuksia
istuu kaikkialla suomen avainpaikoilla

eikä siinä mitään
heissä on jotakin samaa kuin juutalaisissa
rahaa ja älliä
sukupolvesta sukupolveen

sen lisäksi he ovat
lukeneita ja sivistyneitä
hillittyjä ja hyväntuoksuisia
ja aina edustavia + kielitaitoisia
siten kaikkialla kotonaan

ruotsia on pakko opiskella

tarvitaan vielä muutama vuosisata
kaarlesta irrottautumiseen
ja siihenkin taidetaan olla valmiita vasta sitten
kun ollaan kypsiä palauttamaan
ahvenanmaa sen oikeille omistajille

 

 

Koulukinkku

Keskustelu

Aamulehti:

”Puheenaihe
Ruotsin kielen valinnaisuus avaisi Suomen maailman kielille
30.11.2010 – 08:31
Pakkoruotsi: Valinnanvapaus voittaa vielä pakon ja perinteet
Ruotsin kieltä sysätään alas historian pyhittämältä jalustalta joka suunnasta. Vaatimuksia koulujen pakkoruotsin poistamisesta ei voi leimata enää hurrivihaksi ja junttimaiseksi impivaaralaisuudeksi. Impivaaralaisuutta on pikemminkin tarraaminen kiinni pienen naapurin pieneen kieleen, kun Aasia nousee, Venäjä vahvistuu ja Eurooppa toimii ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on linjannut yksiselitteisesti, että pakkoruotsista voidaan luopua. Aikaa ja energiaa pitäisi vapauttaa moninkertaisesti puhutummille ja Suomen menestyksen kannalta olennaisesti tärkeämmille kielille.
Tarmo, jolla poliittiset päättäjät yhä pitävät pakkoruotsikulissia yllä, on vaikuttavaa nähtävää. Syy voi olla siinä, että rkp:n
hallitusasema perustuu ruotsin kielen aseman pysymiseen. Hallitus ei saa rakoilla etenkään ennen vaaleja. Se tarkoittaa, että 10 kansanedustajaa pitää panttivankinaan Suomen koululaitosta ja jarruttaa järkevää globalisaatiota.
Kylmä sota on ohi
Eilispäivän päättäjistä näkyvin ruotsin kielen pakon puolustaja on ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd). Hänen perusteluistaan huokuu kylmä sota. Lipponen näkyy ajattelevan, että yhteys Ruotsiin on yhä Suomen elämänlanka länteen. Muuten luisumme kylmään itään.
Lipposelle tiedoksi, että Suomen ja suomalaisten maailma on laajentunut Tukholman ulkopuolelle. Tietoverkot ja globalisaatio ovat tuoneet Amerikan, Kiinan ja Intian kotiovellemme. Idässä piilevät suurimmat mahdollisuudet. Nurkkakuntainen Pohjolassa kyhjöttäminen kytkee meidät perusteettomasti menneisyyteen, kun menestys taotaan tulevaisuudessa.
Pakkoruotsin perusteluina käytetään useimmiten aineettomia asioita, kuten identiteettiä sekä Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa. Ne ovat siitä nerokkaita argumentteja, että tulkintaan ja tunteeseen perustuvista kannoista on vaikea väitellä. Ne vain ovat. Mainittakoon, että pakkoruotsi tuli voimaan 1968 eli samoihin aikoihin kun Paavo Lipponen saunoi ja lounasti neuvostoliittolaisten kanssa. Sen vanhempaa historiaa se ei ole.
Pakollisen ruotsin kielen lähtölaskenta on väistämättä alkanut, joskin muutos vie vielä jonkun vuoden. Tilalle on tulossa vapautta valita maailman valtakielistä. Ei mikään huono vaihtokauppa! Lisäksi ruotsin kielen maine vain kohentuu, kun pakko poistuu.
Kielikysymys voidaan järkevästi järjestää ainakin kolmella tapaa. Täydellisen ja osittaisen vapauden lisäksi meillä voi jatkossa olla mahdollista valita myös alueellisesti:
1.Täysi vapaus valita
Tämä olisi uraauurtavaa ja kaukonäköistä. Esimerkiksi saksan kielen opiskelu on romahtanut kouluissa. Miksemme edistäisi tämän Euroopan valtakielen opiskelua sen sijaan, että sallimme pikkuruisen ruotsin täyttävän lukujärjestykset? Tanskassa on otettu kiinan kieli ohjelmaan joissakin peruskouluissa. Miksei niin voisi tehdä myös Suomessa?
Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) nimittämä tuntijakotyöryhmä ei valinnan vapautta puolusta. Työryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka toisi ruotsin kielen jo ala-asteelle. Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asiasta tulee näinä päivinä. Lienee selvää, että ruotsi pysyy pakollisena viimeistään peruskoulun seitsemänneltä luokalta lähtien.
2. Alueellinen valinta
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ehdotti syksyllä joihinkin Itä-Suomen kouluihin pakollista venäjän kieltä ruotsin sijaan. Ruotsin kielen puolustajat vetosivat välittömästi supisuomalaiseen itäkammoon ja puhuivat ”pakkovenäjästä”. Venäjän kielen tarpeellisuutta ei pysty kiistämään kukaan. Venäläisturistit tuovat Suomeen vuosittain miljoonia euroja ja kaupankäynti kohenee koko ajan. Kauppa edistää luontevasti suhteita.
Entä pitäisikö rajaseutulogiikalla betonoida ruotsin kielen asema vaikkapa Etelä-Pohjanmaan kouluihin? Vastaus: ei pidä. Teuvalta, Närpiön naapurista kotoisin olevana rajaseudun lapsena voin kertoa kokemuksesta, että kieliraja menee jyrkästi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Lakeudella jos missä halutaan vapautta valita maailman kielistä.
3. Ruotsia vasta lukiossa
Ruotsin kieli voisi tulla pakolliseksi vasta lukiossa, jolloin nuoret miettivät muutenkin tarkemmin tulevaisuuttaan. Ylioppilaista merkittävä osa päätyy julkiselle sektorille, jossa ruotsin kielen taidosta voi olla kiistatonta hyötyä. Lisäksi ruotsin hallitseminen on pakollista virkamiesasemassa. Ruotsin kielen pakollisuutta perustellaan usein perustuslailla, joka määrää, että suomalaisen on saatava viranomaisilta palvelua joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaikkia ei silti tämän takia tarvitse ruotsin kielen tunnille pakottaa. Lukiolaisten pakolliset ruotsin tunnit riittävät.
Toni Viljanmaa
Helsinki
Ota kantaa: Pitääkö pakkoruotsista päästä eroon?”

Hieno runoelma.

Nimim. Aamulehti, puheenaiheelle. Ei kaikkien virkamiestenkään tarvitse osata ruotsia. Riittää kunhan viranomaistaho pystyy palvelmaan yksittäisen ruotsia osaavan virkamiehen tai tulkin avulla. Kaksikielisillä ja ummikkoruotsinkielisillä paikkakunnilla asiat tietenkin ovat toisinpäin tai puolivälistä. Ummikko ruotsinkielisiä Suomessa on todella vähän ja määrä pienenee koko ajan. Eli, jos sataa ihmistä kohden tarvitaan 5 virkamiestä, niin 40 000 ummikko ruotsinkielistä varten tarvitaan 2000 ruotsinkielistä virkamiestä.

Ruotsin kruunu menetti oikeutensa Suomen asioissa 1809, mutta vielä vanha valta yrittää alistaa suomalaisia.

”eikä siinä mitään
heissä on jotakin samaa kuin juutalaisissa
rahaa ja älliä
sukupolvesta sukupolveen

sen lisäksi he ovat
lukeneita ja sivistyneitä
hillittyjä ja hyväntuoksuisia
ja aina edustavia + kielitaitoisia
siten kaikkialla kotonaan”

Näitähän on joka rodussa eivätkä kaikki suinkaan ole tuollaisia missään rodussa. Ruotsinkielisissäkään ei heitä ole suhteessa lukumäärään enemmän kuin suomenkielisissä. Eiks niin?

Ennen peruskoulua vain harvat nuoret lukivat ruotsia ja hyvin pärjättiin. Nytkin riittäisi säännöksi, että kaksikielisillä paikkakunnilla ja niiden lähikuntien kouluissa opetettaisiin ruotsia naapurin ymmärtämisen vuoksi. Vapautuvat rahat voitaisiin panna muuhun opetukseen.

Koulussa on vaikea saada oppilaita keskustelemaan mistään (pelkäävät toisiaan). Tarvitaan aina opelta jokin tahallisen räävi ”väite” tai ”totuus”, jotta keskustelu saadaan syttymään. Kyllä Koulukinkku tuon kikan tietää…

Rakkauteen ei tarvitse pakottaa.. money can’t buy me love..
Pakkoruotsi on viimeinen este suomalaisten henkisen itsenäistymisen tiellä..
tiellä pois harvainvallasta, jo Ruotsista kadonneen,
mutta Suomessa pienessä piirissä elävän suurvalta-Ruotsin perillisten
kastijaosta ja sääty-yhteiskunnasta..
Eurooppa eurooppalaistui 1800-luvulla, Suomi elää kielipolitiikassa vielä
1700-luvun sääty-yhteiskunnan muovaamassa kastilaitoksessa..
Pakkoruotsilla ei pääse ylimpään kastiin, mutta se mahdollistaa ylimmän kastin säilymisen
ja antaa sille oikeutuksen pitämällä yllä ruotsalaisuuden kulisseja..
Se on se sama oikeutus jolla suomalainen torppari saatiin raatamaan itsensä hengiltä ruotsinkielisen kartanonherran orjuudessa tai pakko-otettuna sotilaana taistelemassa
hullujen kuninkaiden sotia pitkin Eurooppaa..
Se on valloittajan ja alistajan itselleen ottama oikeutus..
Kansa tietää, eliitti vaikenee.. sen rakkaus on ostettu,
mutta laskun maksaa orjuutettu kansa.

Otin vapauden kopioida seuraavan kirjoituksen, joka on mielestäni
erityisen hyvä! Kiitos kuuluu nimimerkki Valveutuneelle.

”Kirjoittanut: Valveutunut 29.11.2010 – 21:36

Omat terveiseni pakkoruotsi-iltaan:

RKP sanoo: kaksikielisyys ei säily jos pakkoruotsi poistetaan. Onko jokainen suomenkielinen suomalainen pakkoruotsillaan kaksikielisyyden eli suomenruotsalaisuuden säilyttäjä?

Vastaus: ei ole, eikä voi olla. Meillä on 290 000 suomenruotsalaista ja paljon innokkaita ruotsin opiskelijoita hoitamassa myös palvelujen jatkuvuutta. Koko kansan tehtävä se ei voi olla.

Suomessa jotkut kansalaiset puhuvat ruotsia. Hyvä niin, se on osa Suomen historiaa, sitä saa opiskella ja sen saa oppia. Puhukaa sitä sydämenne kyllyydestä! Älkää kuitenkaan tulko tuomitsemaan meidän muiden valintoja, mieltymyksiä ja arvoja. Älkää tehkö yhdestä kielestä ja sen osaamisesta ideologiaa tai politiikkaa jolla luokitellaan, arvotetaan ja arvostellaan ihmisiä. Se on loukkaavaa, koska moderniin maailmaan kuuluu vapaus valita, vapaus ajatella ja vapaus olla oma itsensä. Silloin kun se vapaus otetaan pois ovat asiat tolaltaan ja siitä ei mitään hyvää seuraa.

Oppi ei ojaan kaada. Osaajia tarvitaan aina. Pitää olla myös lupa olla osaamatta. Jokaisen on tehtävä elämässään paljon valintoja – jotkut osoittautuvat myöhemmin vääriksi, jotkut oikeiksi. Mutta juuri se valinnan tekeminen tekee elämästä niin mielenkiintoista ja rikasta.

Kielitaito itsessään on rikkaus, eikä tuota rikkautta ole korvamerkitty tietyyn kieleen.

Koululaitoksen tulee olla kannustava, ei pakottava, mahdollisimman monipuolisella valinnaisella kielipaletilla. Kielen pakottaminen poliittisista syistä on pahinta identiteetin Orwelltamista.

Virkamiesruotsin koe on farssia ja kaikki tietävät sen. Kun tällainen alkeellisen kielitaidon pseudomittari poistetaan ja rekrytoidaan kielitaitoa oikeasti vaativiin tehtäviin oikeasti kielitaitoista väkeä niin kielitaidon kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja palvelujen laatu paranee. 200 000 ruotsinkielentaidotonta virkamiestä virkaruotsin todistus kädessään ei voi olla väärässä.

Ruotsin kielen tekeminen valinnaiseksi ei uhkaa ruotsin kielen asemaa tai historiankirjoitusta Suomessa. Jokaisella on oikeus omaan kieleen, ei velvollisuutta toisen kieleen. Ei voi olla jokaisen suomalaisen yksilön vastuulla ylläpitää suomenruotsalaista palvelurakennetta. On valtion asia järjestää palvelut ja palkata niihin työvoima.

Emme voi vaatia jokaista yksittäistä ihmistä valmistautumaan lapsesta asti ruotsinkieliseen palvelutehtävään, vaan kysynnän ja tarjonnan lain valinnavapauden tukena tulee riittää riittävän materiaalin keräämiseksi.

Ruotsinkielisten etuoikeudet on lopetettava. Ensinnäkin kiintiöt yliopistoihin. Kun tänä vuonna Helsingin yliopistoon haki opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan sosiaalityötä, oli kokeisiin osallistuneita 265, joista valittiin 27. Kun haettiin ruotsinkielisten kiintiössä opiskelemaan socialt arbete -oppiainett, oli kokeissa 34, joista valittiin 39! Kyllä, aiva oikein 39! Tämän voi tarkistaa yliopiston nettisivuilta.

Entäpä, jos historia kiinnostaa? Opetus suomeksi: kokeissa 330, joista valittiin 44. Historian opetus ruotsiksi: kokeissa 25, valittiin 10. Ensimmäisessä sisäänpääsyprosentti 13, jälkimäisessä 40!

Jotain tarttis tehrä????!!!!!!!

Hyvä kirjoitus, pakkoruotsikeskustelu kaipaa välillä uusia näkökulmia.

Rkp:hän totesi kuntajakojupakassa, että suomenkieliset nyt vain ovat kyvyttömiä palvelemaan ruotsinkielisiä vaikka kuinka käyvät pakko-, virkamies- ja lisäruotsit. Eli koko homma voidaan lopettaa tarpeettomana.

http://www.vapaakielivalinta.fi suosittelen sivustoa pakkoruotsi aiheesta kiinnostuneille.

Muutosta ei tule kuin äänestämällä seuraavissa vaaleissa. Kannattaa tiedustella ehdokkaan kantaa. Alexander Stubb on antanut jo vaalilupauksen, että mikään ei muutu, pikemmin lisää ruotsia, jos hän istuu seuraavassa hallituksessa.

Stubb on todennut HBL:n haastattelussa seuraavaa: ”Jos Kokoomus, ja minä, olemme seuraavassa hallituksessa, lupaan, että
ruotsin asemaa ei millään lailla heikennetä. Se on ensimmäinen vaalilupaus. Älkäämme tehkö 2-kielisyydestä ongelmaa, koska se ei ole
ongelma.Ne ääriliikkeet, jotka tekevät siitä ongelman, pitää marginalisoida.”
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
************** Stubb aikoo ”marginalisoida” 85 % väestöstä. Kovat on lupaukset. ************

”suomenruotsalaisia suuruuksia
istuu kaikkialla suomen avainpaikoilla

eikä siinä mitään
heissä on jotakin samaa kuin juutalaisissa
rahaa ja älliä
sukupolvesta sukupolveen”

No, rahaa ja älliä on, mutta ei ole kykyä nähdä pidemmälle tässä edelleen
globalisoituvassa maailmassa, jossa ruotsin tarve aina vain pienenee, myös
Suomessa. Älli ei riitä kaikkeen, mitä järkipäätöksiksi myös kutsutaan.

Tosin syyttävä sormi ei osoita yksin Rkp:tä vaan myös suomenkieliset
päättäjät ylläpitävät tätä konservatismiä, joka jarruttaa ja säilyttää liikettä,
kuten jo vuonna 1899 kirjoitti Thorsten Veblen teoksessaan, Joutilas luokka.

Ruotsissahan mennään jo ovet paukkuen kohti suuressa maailmassa
tarvittavia kieliä, kun pikkuinen Suomi vain askartelee toisen pikkuisen kielensä
kanssa, jota kukaan ei haluaisi enää pakolla opiskella.

Eduskuntakin vain askartelee lisäpakkoruotsin parissa, kun pitäisi jo nähdä vähän
kauemmaksi tulevaisuuteen, jossa englannin lisäksi Suomessa tullaan tarvitsemaan
myös venäjää ja kiinaa, jotta elintärkeät kauppasuhteet saadaan kukoistamaan.
Meidän päättäjämme eivät pääse, eivätkä tahdo nähdä eteenpäin. Ajatuksella, kun
ei tee, eikä päätä mitään uutta, niin virheetkin ovat pienempiä.

ÄÄNESTÄMÄLLÄ TÄSTÄ JÄÄNTEESTÄ PÄÄSTÄÄN JA VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ UUSIA PÄÄTTÄJIÄ.
Jokaisesta puolueesta löytyy joku, joka ajaa vapautta kielten opiskeluun. Kokoomuksen Wille Rydman ja vihreiden Osmo Soininvaara jne. kannattaa ottaa selvää mitä se oma ehdokas on mieltä tästä asiasta. http://www.vapaakielivalinta.fi
Huhtikuussa 2011 uurnille tekemään historiaa.

Näitä luetaan juuri nyt