Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Hjalliksen talliin?

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 28.11.2010 16:10

hurdana är dina kunskaper i svenska?
kysyy ex-rouva harkimo
diili -ohjelmassa
toiselta finalistilta

nej
vastaa uratykki päättäväisesti
siniset silmät uhmakkaana viiruna
minä en niitä hangon-kämppiä
ruotsiksi myy
sen tekee joku toinen

minä ihmettelen kotisohvalla
miten noin särmä tyttö
(talousneuvos rafkinkin tytötteli)
on päässyt noin pitkälle
vaikkei puhu ruotsia

pukumies sanoo osaavansa ruotsia
mutta pärjäämisen hataruus
paistaa nuorgamiin saakka

antakaa miulle kolome kuukaatta
niin jotta kyllä mie sitte
ruattiks kauppoo viännän nii
sanoo diilin savolainen korvakorumies

kolme kuukautta?

miksi sitä ollaan niin
lyhytkatseisia opiskeluaikana
ettei viitsitä lukea kieliä ”ilmaiseksi”
niin kauan kuin voi

peruskoulussa 6-7 vuotta
lukiossa/ammattikoulussa 3 vuotta
ja yliopistossa/ammattikorkeassa
kolmesta kuuteen vuoteen

pitkä hyödyllinen rupeama
mutta harvaa jaksaa kiinnostaa

kieltenopiskelu on tylsää
sanoo joku
pelkkää verbien taivutusta ja kielioppia
(opettajalle voi aina reklamoida!)

tiedän kyllä opettajia
jotka raahaavat ranskantunnille
stockmannin patongit
ja ruotsintunnille rapuja

luulevatko mirat, jounit ja teemut pääsevänsä
työnantajan kustantamalle kielikurssille
ranskalaisten viinitilojen kylkeen
ja espanjalaisille golfkentille
palmujen katveeseen?

ajat ovat happamat
eivätkä muut kuin kansanedustajat
ole oikeutettuja eksoottisiin
neljän tonnin kielikursseihin
kahdesti vaalikauden aikana

ah
taidan olla ihan väärässä
ehkä suomenruotsalaisten omistamat yritykset
ovat valmiita kustantamaan
karismaattisille mutta kielitaidottomille
suomalaisille tiimipelaajille
kuukauden jossakin päin toscanaa

ainakin hjalliksen talli
tuntuu olevan siihen valmis

kieltentunneille osallistuvat
ihan väärät ihmiset

siellä istuvat nyt kympin tytöt
kumittamassa kellahtaneita aksenttejaan
tavoitteena baudelairen aikainen yleissivistys
ylevää mutta tuottamatonta
missä ovat brändätyn suomen
voimakastahtoiset sanansaattajat?

ne kympin tytöt ovat todellisuudessa
arkoja humanisteja
ja törmäävät lasikattoon
ennemmin tai myöhemmin
eikä heistä yleensä kuulla sen koommin

totta on
että kielitaidon puute
ei hidasta uraputkea
sen ovat huomanneet diilin finalistitkin

ehtii sitä myöhemminkin?

 

Koulukinkku

Keskustelu

>ne kympin tytöt ovat todellisuudessa
>arkoja humanisteja

Onpa surullista, jos opettajallakin on tällainen asenne, että ”kympin tyttö” on jonkilainen synonyymi epäonnistumiselle.

Kympin tytöt ovat ahkeria ja sitä ahkeruutta ja työnteon moraaliahan tarvitaan.

Diili on sairas ohjelma.

Jos Diili on sairas ohjelma, niin sitten meidän länsimainen kilpailua ihannoiva yhteiskuntamme on sairas. Kaikki toiminnot ulkoistetaan ja kilpailutetaan.

Onhan se aika heikkoa, jos pakkoruotsia koulussa lukenut toimarikokelas ei osaa sanoa kuin ”ei” vastauksena kysymykseen ruotsin taidoista.

Mielestäni Diilin kaltaisen kilpailun finaaliin ei pitäisi kelpuuttaa kandidaatteja, jotka eivät pysty työskentelemään kahdella kotimaisella kielellä. Olen seurannut kaukaa keskustelua ’toisen kotimaisen kielen’ merkityksestä enkä ymmärrä, miksi ruotsin kielen asemaa peruskoulussa sekä sen jälkeisissä oppilaitoksissa kyseenalaistetaan. Jos oppii ruotsin, oppii myös helpommin muita kieliä, kuten saksaa, ja se on iso hyöty.

Nykyisessä asuinmaassani Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Kaikkien koululaisten on opiskeltava ainakin yhtä ko. kieltä äidinkielensä lisäksi.

Olen samaa mieltä nimimerkin ’Diili on sairasta’ kanssa: ’Kympin tyttöjä’ ei saa aliarvioida eikä yleistää. On totta, että Suomen peruskoulun ja lukion kielioppimäärään voisi lisätä hieman enemmän keskustelupainoitteisia tunteja, mutta niiden suhteellinen puute ei tarkoita sitä, että ne, jotka osaavat kieliopin eivät menesty elämässä. Koulussa ahkeroijille pitää nostaa hattua. Omasta todistuksestani pääasiassa kymppejä, mutta en ole liki 19 vuoden ulkomailla asumiseni aikana ole vielä lasikattoon törmännyt.

No aika rajuja päättelyitä siitä, ettei jotkut aikuisikään kerenneet (en katso ohjelmaa, joten kilpailijoiden ikäluokasta ei ole mitään tietoa) ruotsia enää osaa. Kirjoitin itse E:n kahdeksan vuotta sitten ruotsista, mutta en minä kieltä enää osaa, kun ei sille ole ollut käyttöä. Kolme kuukautta tai vähempikin varmasti riittäisi kertaukseen, kyllähän ne jo kertaalleen opitut tiedot helposti taas päähän palautuisivat.

Kielten opiskelu on mielestäni rikkaus, ruotsinkin. Mutta silti peräänkuuluttaisin englannin, saksan, venäjän, miksei ranskankin tärkeyttä ruotsiin verrattuna.

Helena_Geneva:

Mikäli kulunut fraasi ”ruotsin oppimalla oppii helposti muitakin kieliä” mielestäsi oikeuttaa vuosien pakollisen tuputuksen niin huh huh.. Ottaisin mielelläni ihan suoraan ne opinnot jostakin hyödyllisestä, laajalti käytetystä kielestä enkä tuhlaisi vuosia opetellessani jonkinlaista ”alustavaa”, suhteellisen hyödytöntä (kyllä, todella suurelle osalle suomalaisista täysin hyödytön) kieltä.
Asetetaan ne vieraat kielet reilusti samalle lähtöviivalle eikä perustella ruotsin kielen erikoisasemaa kuluneilla argumenteilla.

Humaani opettaja on niitä ainoita, jotka palkitsevat ahkeria, hiljaisia, hyvin käyttäytyviä, oppimista ja työntekoa arvostavia kympin tyttöjä, sillä muu maailma arvostaa ja palkitsee äänekkäitä, itsekkäitä, toisia hyväkseen käyttäytyviä sooloilijoita. Humaani opettaja kannustaa ja palkitsee nuo asialliset, itsestään numeroa tekemättömät tytöt sillä ainoalla, mitä voivat antaa: hymyllä, katseella ja kympillä.
”Kympin tyttö” voi olla myös poika.

Kympin tytöt voivat vaatimattomuuttaan päätyä humanismin lisäksi myös hoitoaloille, lastentarhanopettajksi tai sairaanhoitajksi.

Voi, eikö kohtalomme olekkaan kirjoitettu todistuksiin numeroin.

Eihän maailma ole oikeudenmukainen, jos Suomesa nykyään jopa ne yhteiskunnan hylkiöt voivat pärjätä, jotka eivät osaa tuota kielistä kaikkein hienointa ja välttämättömintä.

Kyllä ne, jotka eivät 18-vuotiaana osaa sujuvaa ruotsia, pitäisi jotenkin saada eliminoitua ihmiskunnasta, ettei minun tarvitsisi hävetä.

” Diili on sairas ohjelma. ”
Myös ohjelman vetäjä näyttää olevan vailla hyvää ymmärrystä.
TV:n hallinnon pitää osata harkita minkälaisia hyviä ohjelmia lähetetään.
Diili ohjelma ei asennekasvatuksenkaaan kannalta edistä työurien pidentymistä.

”Nykyisessä asuinmaassani Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Kaikkien koululaisten on opiskeltava ainakin yhtä ko. kieltä äidinkielensä lisäksi. ”

On kyllä aivan eri asia opiskella saksaa, ranskaa tai italiaa kuin pikkuista
ruotsia, jota enää edes harvoin Suomessa kuulee. Vain peruutuspeiliin katsojat
ovat pakkoruotsin kannalla Suomessa. Ajat ovat muuttuneet, niin globalisaation
kuin myös EU:n myötä.
Arvoisa Sveitsissä asuja tuskin tietää, että Ruotsin uusi kielilakikin panostaa täysillä
englantiin, joten koko kansa puhuu kohta sujuvaa maailmankieltä englantia, kun
Suom-poika tankkaa katkerana tarpeetonta ruotsia. Jopa Ahvenanmaa on ottanut
saman kielilain omakseen kuin Ruotsissa ja suomi on kokonaan jäänyt pois ohjelmasta.

Nyt me suomalaiset haaveilemme tulevaisuudessa lastemme oppivan englannin lisäksi
myös mm. saksaa, ranskaa ja venäjää. Ruotsi saa jäädä vapaaehtoisten lukijoiden varaan,
niille, jotka haluavat lukea myös prinsessa-tarinoita alkukielellä. Me muut puhumme
ruotsalaisten ystävien ja liikekumppanien kanssa englantia.

”Kympin tyttöjen” lasikatosta puhuttaessa pitäisi muistaa, että naisilla on myös lasilattia.

Valtaosa työttömistä ja syrjäytyneistä on miehiä. Naisille löytyy yleensä edes jotakin palkkatyötä.

Ei sillä ruotsilla mitään tee, ellei toimi rannikolla.

Terveisin yrittäjä ja toimitusjohtaja.

Hyva koulukinkku,
kirjoituksesi ovat loistavia! Pidan myos niiden ilmiasusta.
Havaitsen, etta tassa(kin) loistava ironiasi ja hienovaraisuutesi ei tavoittanut kaikkia kommentoijia – luulisin.

Näitä luetaan juuri nyt