Hyvää iltaa vanhemmat

jokasyksyinen pakkopulla
lapseni vanhempainilta

istutaan pimenevässä juhlasalissa
silmissä sirisee
kun happi loppuu
ja äänentoisto pätkii

powerpoint kiukuttelee
ja tekisi itse mieli mennä
klikkailemaan esitystä kokoruututilaan

ruudulle ponnahtaa iloisenkirjava fonttilajitelma
yksi viimevuotinen päivämäärä mutta
onneksi tänä vuonna ei ollut animointia

laadukas perusopetus in italics
ja meillä ei kiusata
olivat illan teemoja

sitten on kysymysten vuoro
ja vanhemmat vaativat tilastoja
sekä raakaa faktaa

joku pikkulapsi potkii selkänojaani
enkä tahdo kuulla kun
toiset vertailevat lastensa gosu-kokemuksia
ja loput kiistelevät siitä että
pidetäänkö veisbuukin ikärajoista kiinni
ja rehtorikin intoutuu kertomaan
että on ihan koukussa siihen
ja miettii ottaisiko oppilaita kavereikseen (ottaa se)

yksi äiti käy kuulemma nettipoliisina
siistimässä lapsensa kavereiden kielenkäyttöä
virtuaalisesti verkossa
sehän on suuri häpäisy nauraa rehtori hersyvästi

mutta hänen naamansa alkaa kunnolla punoittaa
kun joku isä palestiinalaishuivissaan
moitti tyttärensä kiusaamiskeissin käsittelyä

tyttöä oli häiritty anonyymisti tekstiviestitse
joku poika oli ihastunut
ja ärsyyntynyt isä halusi tietää
milloin häirintä täyttää rikoksen tunnusmerkit

opettajaparat oli myös raahattu tilaisuuteen eturiviin
ja he istuivat selkä yleisöön
vaivautuneena muurina
Kim Jong-ilin tukena

lopulta naisrehtori pyysi
tuskissaan vetoapua miesapulaisrehtorilta
esimerkki varhaisesta puuttumisesta, reijo?
mutta hänpä mietti juuri
uusien juoksulenkkareiden hankkimista
eikä osannut äkkiseltään sanoa mitään
kollega yritti nolona kuiskutella kysymyksen
mutta apulaisrehtori vaikeni päätään puistellen

myötähäpeän tunne salissa tihentyi

menimme seuraavaksi luokanopettajien perässä
lastemme kotiluokkiin

matkalla luokkaan pengoin löytötavaralaatikon
(löysin vaalanpunaisen hupullisen maxipyyhkeen
eikä se mahtunut käsilaukkuuni
sekä kolmet hanskat – kahdet parittomat
yhden hukassa olleen suosikkitopin
+ ikean koirasateenvarjon)

etsimme tutut pulpetit
kirjoitimme nimilaput tarralapuille
liimasimme rintapieleen
kuin konferenssissa ikään

kotiluokassa alkoi tyytymätön hyökkäys
kun apulaisrehtorilla oli ollut
syksyn aikana neljä eri sijaista
eli liikaa menoja viran puolesta

teemun isä oli sydämistynyt siitä
että nuori sijaiskolli oli
pitänyt levyraatia kolmatta päivää
ja kappaleet valittiin juutuupista

uusi videotykki oli tykittänyt valkokankaalle
ketkuttelevia paljaita pintoja
nuorten mielten turmioksi

ja kaiken huipuksi
oli pelattu kännykkäpeleillä!

minäkin tiedustelin
että olivatko sijaiset olleet päteviä
ja oliko heillä diplomit taskussa
(etteivät vaan olleet valeopettajia)

kun viittasin termiin laadukas perusopetus
sain tuekseni yltyvää hyminää

kyllä heillä varmaan jotain papereita on
mutta päteviä sijaisia ei saa
lyhyellä varoitusajalla
ja yleensä se on joku tuttu
tai kouluavustaja
tai kollega valvoo oppilaita
oman tuntinsa ohella

yksi äiti valitti
että musiikintunnilla ei opiskeltu musiikkia
ja opettaja painotti jalkapallon tärkeyttä

mutta kun meidän viljo kaipaa niitä taideaineita
ja tunteja on muutenkin niin vähän

no kyllä me laulamme aamunavauksissa
sanoi apulaisrehtori

kieltenopettaja pyyhkäisi sisään
ja kertoi että oli pitänyt luokalle kokeet
mutta että viesti ei ollut tavoittanut
vanhempia lainkaan sähköisesti

hän kehotti tukemaan
lapsen kieltenoppimista kotona
ja pyysi lapsia kirjoittamaan
kaikki sanat vihkoon
koska vain lyijykynää liikuttamalla
tulee tarpeeksi toistoja lihasmuistiin
ja lisäksi pitäisi muistaa pyörittää sitä
kirjan takana olevaa naarmuista CD:tä

mainitsin että tekstikappaleet voi myös
tarvittaessa kuunnella suoraan kustantajan sivuilta
ja että siellä on fantastisia harjoituksia
pelillisesti ja pedagogisesti mietittyjä…

kieltenopettaja keskeyttää kuivasti
että täällä ei opita kieliä koneella
vaan täällä toimitaan kasvotusten

ja jos opettajan katse voisi tappaa
olisin nyt kuollut
pehkana minkä meninkin sanomaan
taas tuli tyrittyä