Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Lankinen tuntijaottaa lasitornista

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 11.9.2010 13:57

yläkoulun rehtori haastoi a-talkissa
opetushallituksen johtajaa selittämään
mitä tuntijakouudistus
tarkoittaa käytännössä –
mihin se johtaa?

lankinen yhdellä henkäyksellä:
”tämä työhän perustuu
erittäin laajaan asiantuntijatyöskentelyyn
nimenomaan koulutuksen kentän
koulutuksen tutkimuksen
kaiken tähän näkemykseen
me olemme kuulleet erittäin
laajoja tahoja tässä vaiheessa
myöskin työryhmä on koostunut pitkälti
voisi sanoa käytännön pedagogeista
tässä mielessä tuota noin
käytännön toteutukset
ovat täysin mahdollisia
mutta on selvää että silloin kun
asetetaan yleisiä tavoitteita perusopetukselle
ja asetetaan tuntijaon mukaisesti raameja
niin silloin jää huomattavasti
mahdollisuuksia vielä totetutukselle
paikallisille toteutuksille niinkuin nykyiselläänkin
ja ne antavat uusia mahdollisuuksia kuitenkin tähän
kyllä minä sanon suoraan että
käytännön elämä on tässä taustalla vahvasti”

rehtori toteaa:
”luokanopettajalla ei voi olla
hyvää aineenhallintaa j o k a i s e s s a aineessa
sitä paikkaamassa ovat aineenopettajat (esim. kielet, käsityö)

ja tällä hetkellä oppilas voi
oikeasti valita vapaasti
onko käytännön aineisiin suuntautunut
tai kielellisesti lahjakas
ja hän opiskelee niitä

tämä uusi tarjottu valinnaisuus tarkoittaa
että voi valita matematiikkaa tai matematiikkaa
mitä valintaa se sellainen on?

joku oppilas voi olla sellainen
että se pakkoruotsi ei kiinnosta pätkän vertaa
hän haluaisi keskittyä niihin omiin vahvuusalueisiinsa
tämä rajoitettu valinnaisuus
on käytännössä näennäinvalinnaisuutta”

lankinen visioi:
”oppiaineet ryhmiteltäisiin oppiainekokonaisuuksiin
ja sen kautta luotaisiin nimenomaan
kunkin oppiainekokonaisuuden sisällä mahdollisuuksia
soveltaviin, syventäviin ja
oppiainekokonaisuutta eheyttäviin opintoihin
tässä on huikeita mahdollisuuksia nimenomaan
tätä kautta syventyä niihin ilmiöihin
joita näiden oppiainekokonaisuuksien alla on”

minäpä kerron teille
miten se käytännössä menee:
viime vuonna olin uudessa koulussa
ja istuin kollegan kanssa
ensimmäistä ”suunnittelupäivää”
luokanopettaja vieressäni kiljaisi yhtäkkiä:
minulle on merkitty englantia!
en osaa sitä! oppilaatkin ääntävät minua paremmin!

minunkin lukujärjestykseeni oli ilmaantunut
työpaikkailmoituksesta poikkeava uusi aine:
pitkä ruotsi
minä hädissäni rehtorille
että ei minulla ole pätevyyttä opettaa ruotsia
hän siihen että no olethan sinä
kirjoittanut ruotsin!

30 pitkän ruotsin lukijaa
suhtautui minuun hyvin myötämielisesti
vaikka pyysin heitä puolen vuoden ajan
kirjoittamaan vastaukset taululle
”skriv era svar på bordet, var så vänliga!”

 

Koulukinkku

Keskustelu

Pakkoruotsihan (B1) ei oppimistuloksiltaan eikä perusteluiltaan kuulu
kieliopintojen kokonaisuuteen ensinkään. Ennemminkin se on poliittisiin opintoihin kuuluva:
Tärkeimmät perusteethan ovat maan kaksikielisyysideolologia, kansallisromanttinen myytti ”kansalliskieli”, maantiedettä ja yhteiskuntaoppia on pohjoismaat ja pohjoismainen arvopohja.
MIksi tätä ideologia-ainetta ei laiteta relevanttiin ainekokonaisuuteen ?
Nythän se vie kieltenopetuksen resursseja, vaikka motiivit ovat kaikkea muuta kuin kielikoulutukselliset. Pakkoruotsi siis rohkeasti yhteiskunnallisiin aineisiin!
Joku tietysti voi kysyä, kuuluuko ideologiakasvatus ja identiteetin muokkaus länsimaiseen demokratiaan ?
Mutta rehellisempää ainakin olisi opettaa asioita oikeilla nimillä, ei kieliopintojen kaapuun verhottuna.

Juuri niin, säälin koululaisia jotka lankisten johdolla pakotetaan opiskelemaan poliittisia oppiaineita pakkoruotsi etunenässä vielä 30 v. Neuvostoliiton ja YYA-sopimuksen kaatumisen jälkeen! Suomettuminen iskuu tiukassa kuin ärkkoopee hallituksessa!

Ihanaa, kun kirjoitat taas! Kirjoituksesi ovat opettajan henkireikä ammatissa, jota niin harvat tuntuvat haluavan ymmärtää.

Välillä kyllä tuntuu, että ideasi valuvat aimo osalta kommentoijia täysin ohi. Jatka silti, sinä täyspäinen pedagogi!

Näitä luetaan juuri nyt