Toimittaja tuli lähelle

kuulin viikonloppuna luennon
joka muutti minua
kuin hyvä kirja
tai erinomainen leffa

saliin tuli hermostunut
bonnier-palkittu toimittaja
joka sanoi olevansa parempi paperilla
kuin kieltenopettajien edessä
ja sitä paitsi hän inhosi kieltenopiskelua
että repikää siitä
ja hän ei siedä sitä
jos häntä ei kuunnella

virkistävää piiskaa
keski-ikäisten naisten selkään

rentouduin täysin
kun hän kertoi jättäneensä
yliopisto-opinnot kesken
hän oli vain lukenut kaikkea
yleishyödyllistä:
filosofiaa
kirjallisuustieteitä
tiedotusoppia
voi sen noinkin tehdä
jos on pokkaa

katselin edessäni ihmistä
joka oli jättänyt solmuja päättämättä
häntä rakastetaan ja ihaillaan
hän on humanismin läpäisemä
ja uskaltaa jättää hommat kesken
jos ei maistu

toimittaja kertoi kielten merkityksestä
elämässään, matkoillaan, töissä

hän siteerasi
comeniusta (jota me kasvatustieteilijät emme tunnistaneet)
qvintillianusta
p. mustapäätä
saarikoskea ruotsiksi
ja sanoi että ruotsia pitää opiskella
että saa sivistyksen omakseen

hän johdatti meidät amharan saloihin
(joku mies onneksi tiesi että
sitä puhutaan etiopiassa)
sanomalla että terve! on
”Tena is telling”
muistisääntö: pena on tellingeillä

kiina on hieno kieli hän sanoi
merkit loogisia tai mukavasti muistettavia
4 = verhot ikkunassa
kaksi naista saman katon alla = riita
lintu pesässä = länsi (aurinko laskee länteen)
eikä sanapainoilla ollut niin väliä

ja espanjaksi puhutaan kuulemma
maailman kauneinta jalkapalloa

toimittaja tarvitsee kuvaajan juttumatkoille
kauniilla suurisilmäisellä valokuvaajalla
on hyvä olla maskaraa mukana
vaikeissakin olosuhteissa
(miksei volume express ole tätä keksinyt?)
jos toimittajalta loppuu akku
niin japanilaiset kollegat reagoivat
kehonkieleen eli ripsien viehkoon räpyttelyyn
ja tyhjentyneet akut latautuvat
aggregaatin avulla saman tien

hän sanoi katuvansa
jos jättää asioita tekemättä
jos niistä on muka vaivaa
koska niillä pienillä teoilla
voi pelastaa henkiä

ja kerran hänellä oli tuomisinaan
repullinen kiviä
vastauksena afganilaisten lasten kirjeisiin
joita olivat lähettäneet maamiehilleen

hän oli liikuttunut
ja karmeudet liikuttivat meitä kaikkia

hän sanoi
että ivalla ja kyynisyydellä ei pääse pitkälle
eikä sarkasmillakaan
hän käski luottamaan toiseen ihmiseen
aina

ja maailman paras kirja
on thomas mannin
joosef ja hänen veljensä

menin heti kirjastoon
ja juuri sen kirjan kohdalla oli tyhjä reikä
mannin muiden kirjojen välissä
joku oli ehtinyt ensin
joku muukin oli muuttunut