Yliopiston laatuvaatimukset

laura nordin
turun yliopiston
kasvatustieteen yo
pisteli eilisessä hesarissa
suomalaista yliopisto-opiskelua
kuin voodoo-nukkea

hypin sohvallani tasajalkaa
koska hänellä oli munaa sanoa
oma näkemyksensä peittelemättä
yliopisto-opetuksen tasosta

vasta ensimmäinen opintovuosi takana
ja tyttö uskaltaa sanoa
että opetus on huonoa

itse valmistuin 90-luvulla
ja palasin täydentämään opintojani
2000-luvulla samaan opinahjoon
huomatakseni ettei mikään ollut muuttunut

maisterin opintoja on pakko täydentää
jos haluaa päästä esim.
seuraaviin avoinna oleviin paikkoihin:

kajaanin lukio: englannin ja ruotsin tuntiopettaja
jolla on pätevyys myös jossakin kolmannessa kielessä

enontekiö: perusopetuksen ja lukion tuntiopettaja
aineyhdistelmällä englanti, ruotsi ja kuvataide

kurikka ja kaustinen: englannin, ruotsin ja ranskan opettaja

joensuu: englannin ja kotitalousopettaja

inari: saamentaitoinen englannin ja ruotsinopettaja

sipoo: ruotsin, ranskan ja englanninopettaja

huom. kaikki samassa persoonassa
eli kiirettä pitää kun opiskelee työn ohella
jotta yltää kaikkiin em. vaatimuksiin

”tähän joukkoon etsimme nyt motivoitunutta,
innostunutta opettajaa ja opetuksen kehittäjää –
hakijoiden erityisansioksi luetaan
oppimisympäristö Fronterin sujuva käyttö”

anyway
luulin aina että yliopistossa puhaltavat
uudistuksen vaihtoehtotuulet

saan yliopisto-opiskelusta edelleen
harmaita hiuksia ja turhaumia
tämä koskee kylläkin vain kielten
ja kasvatustieteen opintoja
muista minulla ei ole kokemusta

perustelut tulevat tässä:

jyvät erotetaan akanoista kysymällä
vuosilukuja eikä syitä ja seurauksia
eli nippelitieto rulettaa

fonetiikan ja fonologian aiempi suoritukseni oli ”päivitettävä”
tenttikirjana Bertil Malmbergin teos vuodelta 1976
ja itse tentti oli 50 väittämän tosi/epätosi kysely
vääristä vastauksista meni tietenkin miinuspisteitä
glottaalin ääntymäkohtana on kurkunpää – totta vai tarua?
eikä väittämistä voinut valittaa tai saada niitä nähtäväksi
koska samaa sapluunaa käytetään uudelleen

kukaan laitokseni yliopisto-opettajista
ei ole suorittanut opettajan pedagogisia opintoja
jotta he opettaisivat muita paremmin
koska se ei ole pakollista

kuka tahansa vaihto-oppilaan planttu
kelpaa opettajaksi
kuka tahansa natiivi kelpaa luennoitsijaksi

suurin osa käyttää power pointteja
pedagogisesti huonosti jos ollenkaan
yksikin ulkomaalainen vierailija teki niitä
vasta varsinaisella luennolla dia kerrallaan
lähdin kesken pois

oppimateriaali on huonosti ja luvatta monistettua
teoksia ja artikkeleita kopioidaan järjestelmällisesti

ilman lähde- tai tekijänsuojaa
koska niin on aina tehty

opettajat ostattavat opiskelijoilla
iloisenkirjavia teoksia
yliopiston kirjakaupasta

viimeisin ostamani huipputeos oli
jollakin olivetilla tehtyjä kielioppiharjoituksia
omatekoisia mutta muilta kopioituja
esimerkkilauseet oli selvästi irrotettu
jostakin kirjallisesta kontekstista
ja sitten piti arvata
mitä aikamuotoa 1800-luvun kirjailija
oli aukossa käyttänyt

luovan kirjoittamisen kurssilla
kaksikymppinen opettaja luki paperista ääneen
saman tekstin joka oppilailla oli monistettuna edessään
sivu toisensa perään (vieraat sanat sai kysyä)
ja sitten tehtiin jonkin
kauppaoppilaitoksen kirjasarjasta
monistettuja harjoituksia kirjeen kirjoittamisen
alku- ja lopputervehdyksistä
samanlainen oli kielen historian kurssi

minulle kävi juuri niin
että lähdin luennoilta onnettomana
kaljalle ja sitten vasta kotiin
keräämään voimia seuraavaa luentoa varten

mutta nyt näyttäisi olevan tulossa parannus
eli päästäkää vaan luentokamerat saleihin
ja sivistetään netin kautta koko suomi

vaan kovin isoa hintalappua
yliopiston luennoille ei voi laittaa