Uusi Suomen Kuvalehti -sivusto

Kieliä pitää osata

Koulukinkku
Blogit Järki ja tunteet 27.4.2010 07:02

savon sanomat hehkuttaa
tulevan pääministerin kielitaidon tärkeyttä

jos paula olisi suostunut hommaan
en olisi huolissani
on siitä erikoinen
että osaa venäjää (katoavaa kansanperinnettä)

hän osasi taitavasi sumplia
pietariin kokonaisen suomalaisen sairaalan
väitän tietenkin pokkana
että harasoo auttoi

tunsin kansallista ylpeyttä
kun suomi-klinikan avajaisissa venäjällä (!)
silkkinauha katkesi tyylikkäästi
sujuvasti ja hersyvästi venäjäksi

samaa liikutusta tunnen
kun se molempien saksojen kirjeenvaihtaja
haastattelee ihmisiä saksaksi
lisäksi olen ylpeä petäjistöstä että liikasesta
siinä ne sitten olivatkin

ai niin ja stubb osaa ruotsia

savon sanomien mukaan
vieraiden kielten osaamista edellytetään
pääministeriltä ja valtioneuvoston jäseniltä
siinä kaikki

ei se näin mene!

”valtakielten y m m ä r t ä m i n e n olisi suotavaa”
tämä toteamus tietenkin kuvastaa
kieltenopetuksen arvostusta ja nykytilaa
riittää jos viisi ihmistä suomessa
ymmärtää vieraita kieliä

kyllä minä tunnen suurta hurmaa siitäkin
kun lähes kaikki neljäkymmentäluvulla syntyneet
suomalaiset kadunmiehet osaavat saksaa

heidän lapsensa eivät osaa
mitään euroopan valtakieliä
heidän kyllä odotetaan täyttävän
globalisoituvan työelämän tarpeet
eli laajaa kielitaitoa edellytetään
mutta eväitä siihen ei saa koulusta

moni on osallistunut jälkikäteen
yrityksensä järjestämään kalliseen kielikoulutukseen
ja samat taidot olisi voinut hankkia jo koulussa

olin yhdessä kokouksessa
jossa kerrottiin lankisen timon
aikeista kieltenopetuksen tuntijaon suhteen
kieltentunteja tietenkin vähennetään rajusti
mutta tämä on vielä niin täpsiikret
etten voi paljastaa enempää, sorry

summa summarum
kommunikaatio toisten ihmisten kanssa
on vähemmän tärkeää
kuin moni muu kouluaine

ja kieltenopettajien omassa lehdessä
luki että englantia oppivat kaikki muutenkin

no mitäpä siihen sitten mitään lisäämään

 

Koulukinkku

Keskustelu

Suomessa ei osata saksaa, venäjää, ranskaa jne. Tällä menolla edellytykset noiden kielten osaamisen nostamiseksikin tuhotaan opettajankoulutuksen hiipuessa. Suomessa, tai kuten entinen pääministerimme Paavo Lipponen kuvasi, Itä-Ruotsissa, maan kielivaranto on uhrattu pienen ruotsinkielisen väestöryhmän etuoikeuksien alttarille. Tässä me vanhempina katsomme voimattomina, miten lastemme mahdollisuudet oppia oikeasti merkittäviä kieliä häviävät olemattomiin.

Ei kai kukaan kieltenopettaja tosissaan väitä, että englantia oppii tuosta vain
muutenkin? Ainoa järkevä päätös olisi aloittaa englanti jo ensimmäisenä
vieraana kielenä ja loput olisivatkin sitten vapaaehtoisia valintoja. Vanhempien
toiveet eniten puhuttujen kielten opiskelusta ovat EU:n myötä vain kiihtyneet.

On jo aika tunnustaa vihdoinkin, että myös meille olisi tuo Ruotsin oma uusi
kielilaki paras mahdollinen myös meille. Se takaisi ennenkaikkea jokaiselle
suomalaiselle vankan ja hyvän englannin kielen taidon, jolla pärjäisi myös
maailman joka kolkassa. Saksan, ranskan ja venäjän opiskelu tulisi myös selvästi
nousemaan oppilaiden keskuudessa, kun saamme tuon ainaisena tulppana olevan
pakkoruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi. Sen ”vapauden” ovat poliitikot meille jo velkaa.

ruotsia, onhan se sentään portti euroopan valtakieliin!!!!

Mikään muu kouluaine ei saa niin paljön ”tukiopetusta” kuin englanti. Keskiverto nuori on kuullut englantia täysi-ikäisyyteensä tullessa pelkästään televisiosta noin kolmen työvuoden verran (5 000 tuntia). Jos koulussa pitää opiskella useampia kieliä, niin englanti ei saisi olla ensimmäinen kieli.

Toisaalta lastemme alakoulun kokenut ja arvostettu rehtori sanooi jossain vanempainillassa, että meidän koulussa kolmannes oppilaista ei opi ainuttakaan vierasta kieltä, kolmannes oppii yhden ja lopulle kolmannekselle ei tuota vaikeuksia oppia vaikka neljä, viisi kieltä. Tästä voinee vetää sellaisen johtopäätöksen, että useamman kielen pakollisuus on kohtalokas yli puolelle koululaisista. Ainakin minä vedin.

Olen siitä täysin samaa mieltä, että kolmannes oppilaista ei opi yhtäkään
vierasta kieltä, joten juuri heidän takiaan pitäisi kielilakia muuttaa Ruotsin-
mallin mukaiseksi. Silloin kaikilla olisi mahdollisuus oppia ainakin yksi vieras
kieli edes kohtuullisesti, jolla voi tulla maailmalla toimeen – edes turistina.

Ei nyt sentään englantia pelkästään televisiosta opi niin hyvin , että sillä taidolla
pystyisi neuvotteluja käymään. Mikä muu vieras kieli voisi olla tärkeämpi nykymaailmassa
oppia ensisijaisesti kuin juuri englanti. Siitä ei kai kukaan voi olla eri mieltä?

Ulkomaalainen turisti meni kahden helsinkiläisen poliisin luo kysymään neuvoa. Poliisit kuuntelivat puhumattomina ja käsiään levitellen kun turisti yritti selvittää asiaansa eri kielillä: englanniksi, saksaksi, ranskaksi… Havaittuaan kyselyn turhaksi turisti lähti harmissaan pois.

Poliisi toiselle: ”Sanotaan että kielten opiskelu ja osaaminen on muka aivan välttämätöntä. Tuokin ulkomaalainen osasi ainakin kuutta kieltä, eikä siitä ollut hänelle mitään hyötyä.”

Suomen kielten opetus on täysin vinoutunut. Poliitikot ja päättäjät on ostettu rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden ja RKPn rahoilla. He saavat näin omat suuret edut ja etuoikeudet. Vastapainona heiltä on yksi ainoa myönnytys ja sehän on pakkoruotsi ja sensuuri. Eihän sillä ole mitään väliä miten suomenkielisten lasten kielitaito kehittyy. Vanhemmat ja oppilaat ovat heille kasvotonta kansalaismassaa joita ei tarvi kuunnella eikä mielipiteitä ottaa huomioon. Pakkoruotsi on täysin poliittinen aine eikä sitä saisi missään nimessä sisällyttää pedagogiaan. Se puolue joka uskaltaa ottaa sen vaaliteemaksi kerää valtavasti ääniä.

”Olen siitä täysin samaa mieltä, että kolmannes oppilaista ei opi yhtäkään
vierasta kieltä,”

Höps. Puolet oppilasta ei opi äidinkieltäkään kunnolla.

”Se puolue joka uskaltaa ottaa sen vaaliteemaksi kerää valtavasti ääniä.”

Perussuomalaiset on sanoutunut irti uskontunnustuksellisesta pakkoruotsista. Muillakin puolueilla on kielivapautta ajavia ehdokkaita, mutta ryhmäkuri on toistaiseksi pakottanut heidät pakottajien kannalle.

Nyt on kyllä pakko olla samaa mieltä nimettömän kanssa. Näyttää siltä, että monelle jää se äidinkielikin melko hämäräksi. Virheetön kirjoitus ei tunnu sujuvan.

Nimettömälle kysymys

Väite 1)”Olen siitä täysin samaa mieltä, että kolmannes oppilaista ei opi yhtäkään
vierasta kieltä,”

Väite 2) ”Höps. Puolet oppilasta ei opi äidinkieltäkään kunnolla.”

Kun nyt suomalaisten äidinkielen osaamista kyseenalaistat, niin voisitko suomeksi kertoa, miten ensimmäinen ja toinen väite liittyvät toisiinsa.

Jos huoli oppilaiden äidinkielentaidoista on todellinen, niin järkevää olisi siirtää tunteja pakkoruotsista äidinkieleen, ja keskittää kieltenopiskelu vapaavalintaisiin ja opiskelijaa motivoiviin kieliin.

Minä ainakin kannustan lapsiani hakeutumaan johonkin sivistyneeseen Euroopan maahan tai USA:aan työhön tai jatko-opiskeluun siinä vaiheessa, kun lapsia alkaa syntyä ja heidän olisi aika aloittaa opintie Suomen opetussuunnitelmien mukaisesti.

En kertakaikkiaan käsitä tätä Suomen kielipolitiikkaa enkä oikein leväperäistä suhtautumista koulutukseen ja opetukseen yleensäkään. Resursseja hukataan koko ajan ja sitten jossain vaiheessa ihmetellään, miksi ei osata sitä tai tätä, kun parhaat oppimisen vuodet on hukattu.

Pakkoruotsilakko syksyllä peruskouluihin.

Itse olen erittäin tyytyväinen siihen, että minut koulussa pakotettiin opiskelemaan ruotsia ja saksaa. Englantiakin opiskelín, mutta siihen ei tarvinnut pakottaa koska sen alkaessa olin jo 14-vuotias ja kuuntelin mm. englanninkielistä musiikkia ja kävin elokuvissa kuten kaikki ystäväni.

Ruotsin ja saksan opiskelu oli todellista tervanjuontia. Useana kesänä kouluaikaan jouduin kertaamaan näitä ottaen yksityistunteja, koska ehdot olivat aina tipalla.

Vasta työelämässä, johon hakeuduin luonnontieteellisten opintojeni jälkeen, ajauduin lopulta kansainvälisiin tehtäviin yli 40-vuotiaana. Kielitaitoni pohja oli kuitenkin niin perusteellinen, että siitä lähtien olen käyttänyt sujuvasti kaikkia kolmea kieltä. Tällaisen kielitaidon hankkiminen olisi myöhemmällä iällä ollut täysin mahdotonta. Venäjää olen vähän aloitellut, mutta muun työn ohella se on jäänyt aivan alkeiden tasolle.

Olen samaa mieltä nimimerkin Kantele kanssa siitä, että englannin ei pitäisi olla ensimmäinen vieras kieli, sillä sen oppii nopeammin kuin muut vieraat kielet. Mielestäni ruotsi on kyllä välttämätön pohjoismaisessa yhteistyössä ja koska Suomi on kaksikielinen maa. Ilman ruotsin kielen taitoa ei voi hakeutua myöskään osaan julkishallinnon työpaikoista. On aika lyhytnäköistä ajatella, että tietyissä Suomen maakunnissa ei opiskeltaisi ruotsia, sillä on jokaisella nuorella kuitenkin oikeus hakeutua töihin tai opiskelemaan minne tahansa Suomessa, Pohjoismaissa tai Euroopassa.

Pääsääntönä pitäisi mielestäni olla, että kaikki opiskelevat suomen ja lyhyen ruotsin kielen sekä sen lisäksi yhden vieraan kielen ja lyhyen englannin. Tämä englannin kielen lyhentäminen voisi avata mahdollisuudet taas valita saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa.

Kaikille usean kielen oppiminen ei onnistu ja silloin voidaan soveltaa meillä jo valitettavan paljon yleistynyttä mukautettua opetussuunnitelmaa tai vapautusta ko. kielen opiskelusta. Tilanne vastaa sitä aiempaa käytäntöä, jossa osa ikäluokasta kävi kansalaiskoulun sen vuoksi, ettei läpäissyt oppikoulun pääsykokeita.

Vastineita nimimerkille ’toinen näkökulma’.

”koulussa pakotettiin opiskelemaan ruotsia ja saksaa”.
->Eikö ruotsi ole ainoa pakollinen kieli Suomen kouluissa suomenkielisille?

”englannin ei pitäisi olla ensimmäinen vieras kieli, sillä sen oppii nopeammin kuin muut vieraat kielet.”
->Siitä, että englanti on monilla ensimmäinen kieli ja siitä, että englantia käytetään tavalla tai toisella lähes joka päivä on seurauksena se, että me suomalaisetkin osaamma tuota maailman ykköskiletä näinkin hyvin. Miksi lähteä rapauttamaan tärkeimmän vieraan kielen taitoja? Siitä ei voida kiistellä etteikö englanti todellakin olisi tärkein kieli oppia hvyin. Silti, jokainenhan saa itse tehdä koulussa valintansa ykköskielen suhteen.

”Mielestäni ruotsi on kyllä välttämätön pohjoismaisessa yhteistyössä ja koska Suomi on kaksikielinen maa. Ilman ruotsin kielen taitoa ei voi hakeutua myöskään osaan julkishallinnon työpaikoista. On aika lyhytnäköistä ajatella, että tietyissä Suomen maakunnissa ei opiskeltaisi ruotsia, sillä on jokaisella nuorella kuitenkin oikeus hakeutua töihin tai opiskelemaan minne tahansa Suomessa, Pohjoismaissa tai Euroopassa.”
->Suomi on kaksikielinen valtio, mutta maana hyvin yksikielinen tai sitten monikielinen. Pohjoismaisessa- ja Eurooppalaisessa yhteistyössä käytetään englantia tai muita suuria eurooppalaisia kieliä. Julkishallinnon kielitaitovaatimukset ovat keinotekoisia ja perustuvat tuohon tulkintaan ”kaksikielisestä maasta”. Julkishallinnon palveluiden takaaminen ruotsinkielisille voidaan hoitaa paljon tehokkaammillakin tavoilla kuin kouluttaa 95% kansasta varmuuden vuoksi palveluvalmiiksi.

Suomalaiset ovat Eurooppalaisia, joilla itsellään on hyvin marginaalinen kieli. Miksi tuhlata monien suomalaisten, vain yhden vieraan kielen oppimaan kykenevien, oppilaiden aikaa toisen marginaalisen kielen (ruotsi) opiskeluun? Järkevää olisi antaa oppilaiden valita kielitarjottimelta haluamansa kielet, vaikka kaksi kappaletta, joista toinen voisi oppilaan niin halutessaan edelleen olla ruotsi. Ensimmäinen kieli alkaisi ala-asteella ja toinen yläasteella, aivan kuten nytkin. Ainoa ero olisi se, että toinen noista kielistä ei olisi pakolla ruotsi. Ehkä ne oppimistuloksetkin olisivat vähän parempia, kun kielen opiskelu perustuisi omaan valintaan. Kansallisen kielivarannon kannalta katsottuna englantia osattaisiin edelleen yhtä hyvin ja ruotsia osaisivat ne, jotka sitä ovat halunneet opetella. Lisäksi Suomessa puhuttaisiin humattavasti enemmän muita, suuria, kieliä.

Oppilaat, rikkokaa lakia.
Älkää menkö pakkoruotsintunnille ollenkaan.
Vanhemmat, kehoittakaa lapsianne jäämään pois pakkoruotsintunneilta.
Todistukseen ei pois jäämisellä ole mitään vaikutusta. Lapsenne saavat joka tapauksessa keväällä hyväksytyn numeron ruotsista. Koska koulu ei voi jättää luokalle puolta oppilasta, eikä antaa ehtoja puolelle. Gaussin käyrän pitää näyttää normalilta ja kauniilta ja siinä on oltava ruotsin kielen oppiaineen kohdallakin normaali kumpu.

Näitä luetaan juuri nyt