Tyttö-poika -parit

Uudenlaista kemiaa.

tyttäreni tuli koulusta
ja ihmetteli
miksi aina kun mennään
uimahalliin
taidenäyttelyyn
bussiretkille
tai teatteriin
lapset istutetaan tyttö-poika -pareihin

sama juttu luokassa
ja häntä ärsyttää kosti
joka potkii koko ajan tuolin selkämykseen
eikä opettaja huomaa
(käskin vetäistä kostia kuonoon
mutta tyttäreni ei siihen suostunut
koska niin ei saa toiselle tehdä)

tiesin heti miksi opettaja
ko. systeemiä käyttää
sillä saa porukan aavistuksen hiljaisemmaksi
mutta ei se reilua ole
sama kuin laittaisi aina kissat ja koirat paritöihin

istumajärjestyksissä sama juttu:
jos annat oppilaiden vapaasti valita
aina on joku jonka viereen ei kukaan mene
tai samaa horoskooppimerkkiä olevat kaverit
pitävät keskenään korostetun hauskaa
niin että se häiritsee keskittymistä
tyrskähdyksiä ja purskahduksia
jaksaa vain tiettyyn rajaan asti

itse vaihdan istumajärjestyksiä usein
juuri siksi
että kemiat vaihtuisivat
että he tutustuisivat uusiin ihmisiin samassa koulussa
luokattoman lukion aikakaudella
että saman ihmisen
pistävää hienhajua ei tarvitse kestää koko lukuvuotta
vaan uhri vaihtuu säännöllisesti
että maahanmuuttajat integroituisivat paremmin
ja että saisin alulle orastavia rakkaustarinoita

aluksihan kaikki purnaavat kovalla äänellä
että mitä helvettiä tämä on
istumajärjestys!

siten opin oppilaideni nimet viikossa
mutta välillä on mukavaa antaa sattuman puuttua peliin
kun istumajärjestyksen vaihtamiseen
käytetään erilaisia jännittäviä ryhmäyttämistekniikoita
”tää on aina niin jännää” huusi ysiluokan matias viimeksi
jotkut ehkä muistavat ”vettä kengässä” jännityksen

ja joskus yllätän koko porukan
sanomalla että istumajärjestys on tänään vapaa
ja toivon
ettei kukaan jää yksin enää koskaan