När mörkret faller
Ruotsalaiset tekevät parempia elokuvia ja päätöksiä.
katsoimme oppilaiden kanssa
kunniamurhaa
perheväkivaltaa
ja homoutta
käsittelevän ruotsalaisen elokuvan
När mörkret faller
olimme tuskin päässeet
alkutahteja pidemmälle
kun ensimmäiset pojat alkoivat tulistua
koska maahanmuuttajatyttöä
rangaistiin kovalla kädellä
jonkun pojan lähettämästä tekstiviestistä
”minkä maalaisia noi on????”
sanoin hakeneeni tietoa joka paikasta
mutten ollut löytänyt
koska mitään tiettyä ryhmää
ei ollut haluttu osoitella sormella
kurdeiksi epäilin
sitten päästin suustani sammakon
”muslimeja varmaan kuitenkin”
leffan loppupuolella
havaitsin maahanmuuttajatytön kaulassa
kultaisen ristin
itse olin pudonnut
ennakkoluulojen kuoppaan
pyysin luokalta saman tien
anteeksi ajattelematonta möläytystäni
elokuvan tueksi perehdyimme
kattavaan lehtiartikkeliin
kunniamurhista ja silpomisista
enkä ole sellaista lukuhartautta
nähnyt pitkään aikaan
oppilaat pitivät elokuvasta
vaikka se oli raaka ja järkyttävä
mutta hyvin puhutteleva
ja minä pidin oppilaiden
ennakkoluulottomuudesta
ja halusta muuttaa asioita
sitten hesarissa oli taas
tyypillinen uutinen
jossa Suomessa asuva iranilaisnainen
oli saanut käännytyspäätöksen
miten maahanmuuttoviraston toiminta
on vuodesta toiseen yhtä
epäinhimillistä ja välinpitämätöntä?
mummot ja nuoret tytöt
kerjäläiset, vauvat, lapset, vanhukset
sekä kidutetut toisinajattelijat
tsetseeniperheet
kurdit
tamarasuzit
ja muut
jotka muodostavat selkeän uhkan
kansalliselle turvallisuudellemme
ja yleiselle järjestyksellemme
go home
Suomi on niin tiiviisti asuttu maa
että tänne ei kuusien sekaan
yksinkertaisesti mahdu
fattar ni
me sovimme luokan kanssa jo
että jos heidän huivipäiset
luokkatoverinsa katoavat yhtäkkiä
hukkuvat muka uimareissulla
tai jäävät vahingossa junan töytäisemäksi
niin he nostavat sellaisen metelin
että pimeyskin vaihtaa väriä