Voivatko paperityöläiset perustaa startupeja?

Voiko työntekijän mentaliteetilla varustettu ja alas lyöty ihminen vääntää päässään taikavipua, joka tekee duunarista startup-valopään?

Profiilikuva
Kirjoittaja Sami Kuusela on toimittaja ja startup-liikemies.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perjantaina kävin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa saarnaamassa startupien ihanuudesta.

Pohjatöiksi tutkin Kymenlaakson elinkeinoelämää ja masennuin. Mietin, onko seutukunnan lamaantuminen jo sitä luokkaa, että hupparihörhön startup-saarnaaminen on pelkästään kornia, ellei jopa loukkaavaa.

Voikkaan paperitehtaan sulkemisesta 2006 alkanut rakennemuutos on vienyt tuhansia työpaikkoja Kymenlaaksosta ja EK:n suhdannebarometrissakin odotetaan vaisua syksyä.

Rappeutuminen näkyy jo katukuvassakin. Esimerkiksi Kouvolassa hinnat ovat halpoja. Torilta saa perunaa puoleen hintaan verrattuna Helsinkiin ja keittolounas kivassa uudessa kahvilassa maksaa 6,5 euroa. Autot ovat vanhoja.

Kymenlaakso on ollut perinteisesti työläisten seutua. Kun nyt suuret työnantajat kenkivät väkeä pihalle, pitäisi paikallisten tehdä asenteissaan täyskäännös, alkaa yrittäjiksi. Mutta voiko työntekijän mentaliteetilla varustettu ja alas lyöty ihminen vääntää päässään taikavipua, joka tekee duunarista startup-valopään?

Rakennemuutos on kamala asia, mietin ajellessani kohti Kuusankoskea.

Kyamkin eli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun juhlasalissa mielialani kuitenkin koheni. Koulun opiskelijat perustavat startupeja, innostusta yrittämiseen haetaan ulkomailta ja Haminaan palvelinkeskuksen paperitehtaan tiloihin perustanut Googlekin on pikkuhiljaa aktivoitumassa seutukunnan kehittämisessä. Googlen totaalisulkeutunut simpukkataktiikka kun ei Kymenlaaksoon sopinut.

Takaisin ajellessani uskaltauduin jopa miettimään, miten paperitehtaat voisivat parantaa imagoaan kymenlaaksolaisten keskuudessa. Olisiko siinä pointtia, jos UPM ja Stora Enso sanoisivat julkisesti, että nyt kannattaa perustaa paperialan startupeja? Kun aivoja on irtisanomisten ja tehtaiden sulkemisen takia laumoittain vapaana, eikö vapautuneesta kokemuksesta, tietopääomasta ja kekseliäisyydestä syntyisi ainakin pari startupia, joista olisi isoa hyötyä Suomen metsäteollisuudelle?

Milloin näemme ensimmäisen paperityöläisten tekemän startupin, joka tekee miljoona-exitin myymällä itsensä metsäjätille? Vai onko se mahdotonta?