Sisäpiiritietoa startup-maailmasta.

Viroparatiisi ja libbarispedet

Sami Kuusela
Blogit Hupparihörhö 25.10.2014 13:07

Tällä viikolla moni yrittäjä tuli housuihinsa. Viron e-kansalaisuuden aattona Suomen Pienyrittäjien liiton hallituksen jäsen ja yrittäjä Pekka Saikkonen totesi medioille, että Viron uusi e-asukas-järjestelmä saattaa tuplata suomalaisten yritysten määrän Virossa ensi vuonna.

”Just näin. Lopullinen…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sami Kuusela

Kirjoittaja on toimittaja ja liikemies, jonka Hupparihörhö-yritys etsii startupeja suuryrityksille kumppaneiksi ja ostettavaksi.

Keskustelu

Olen monessa asiassa hupparihörhön kanssa samaa mieltä, mutta hörhön kannattaisi muistaa, etteivät kaikki yrittäjät ole välttämättä energisiä, älykkäitä eivätkä korkeakoulutettuja. Lisäksi paperitöitä tehdään usein väsyneinä varsinaisen työpäivän päälle.

Itse olen ratkaissut ongelman siten, että olen ”ulkoistanut” eli käyttänyt kirjanpitäjää. ”Hermo” ei ole koskaan kestänyt edes yrittää luoda osakeyhtiön edellyttämää kirjapitoa. Olen myös huomannut, että monista kirjanpitäjistä ei kerta kaikkiaan ole kirjanpitäjiksi, vaan monimutkaisia asioita ei osata. Tavallinen kirjanpitäjä on kuin tavallinen word-käyttäjä, joka hallitsee vain 10 % kaikesta, mikä on mahdollista. Korkeakoulututkinnosta on ollut minulle ainakin sen verran hyötyä, että olen kyennyt huomaamaan sen.

Suomalaisen monimutkaisuuden on vaikea nähdä tuovan mitään todellista lisäarvoa tai hyötyäkään, se on vain syntynyt vuosien saatossa kaikenlaisten kompromissien tuloksina, joita on tehty kompromissien päälle. Esimerkkinä kukkien kukka eli valtion virkamiehen työaika. Miten yksinkertaisesta asiasta syntyy rakettitiedettä. Se on maailman monimutkaisin työaika.

Maailman monimutkaisimmalla virka-ajalla virkamiehemme miettivät siihen sopivia hallintomenettelyjä. Virka-aika on niin monimutkainen, että vain suomalainen ohjelmisto kykenee täällä valtion työajanseurantaan ja laskentaan. Tekisi mieli väittää, että terveydenhuollossakin on niin paljon pilkun päälle monimutkaisia asioita, joita mikään ohjelmisto maailmasta ei kykene täyttämään, ei enää edes suomalainen.

Jokainen pienikin asia kirjataan lisäksi lakiin, jolloin hallintomenettelyihin saadaan aina lisää ulottuvuuksia, joka kiemura on täytettävä, koska se on laki.

Siksi keskustelu virolaisesta yksinkertaisuudesta on tervetullutta, mitään pilkan aihetta siinä ei käsittääkseni ole. Totta on, että virkamiesten palvelualttius on parantunut jatkuvasti. Kamreerimaisuus, pilkun viilaus ja monimutkaisilla säännöillä päteminen kuitenkin ovat meillä edelleen sydämenasioita.

Olen samaa mieltä, että verottajalta saa hyvää kohtelua ja verottajan sivuilta hyviä neuvoja – ainakin jos tuntee hukan terminologiaa. Yksi sivutoiminen yittäjätuttavani valittaa, ettei ymmärrä neuvoja, koska ei tunne termejä. Hyvä kirjanpitäjä on hyvä apu, mutta on totta, että verolaeissa on niin paljon poikkeuksia, että kaikkia ei tavallinen kirjanpitäjä hallitse, koska monet seikat tulevat niin harvoin eteen.
Aloittaville yrittäjille on paljon neuvontaa ja koulutusta, johon osallistumnen varmaan auttaa paljon myös paperiasioissa.