Vain hölmö leikkii jenkkiä
Kun suomalaiset teknoyrittäjät puhuvat keskenään englantia, bisneksessä onnistuminen vaikeutuu.
Nousukausi on totta. Sen huomaa Facebookissa, kun kaverit ovat muuttuneet kansainvälisiksi.
Muutaman vuoden välein teknologia-alalla toimivat suomalaiset alkavat puhua internetissä englantia keskenään. Edellisen kerran ilmiö pisti silmään vuoden 2010 jälkeen, kun startup-huuma alkoi nousta. Piilaaksossa pistäytyminen teki poroista kalifornialaisia ja Facebook ja Twitter täyttyivät pinnallisista länsirannikkoläpistä ja ulkoa opetelluista muotimurjaisuista. Olihan tärkeää, että ne kaksi kaveripyynnön hyväksynyttä jenkkisijoittajaa näkivät, kuinka suomalainenkin voi olla inessä skenessä ja cool.
Taantuma sai meidät hetkeksi nöyrtymään. Jenkkiläppää netissä heittäviä pidettiin säälittävinä tai ainakin leuhkoina pelleinä.
Nyt taas mennään. Yrittäjä ”ottaa kantaa” teknotrendiin englanniksi, toinen suomalainen vastaa samalla kielellä ja kohta jo kasassa on kymmenien kommenttien ketju, jossa vierasta kieltä mongertavat ugrit esittävät itseään viisaampaa ja amerikkalaisempaa. Se oikea jenkki, jonka joku tuntee, ilmaisee hyväksyntänsä korkeintaan likettämällä.
Kyse on laajasta ilmiöstä, joka liittyy kansalliseen itsetuntoon ja oman kielen vähättelyyn. Kun Nokia oli nousukiidossa parikymmentä vuotta sitten, suomalaiset pakotettiin mongertamaan enkkua keskenään, koska jättiyhtiön virallinen kieli oli englanti. Keilaniemen palaverihuoneissa syntyi rallienglanti, koska vain mahdollisimman selkeällä suomiääntämyksellä ja simppeleillä sanoilla ja lauserakenteilla saatiin viesti perille sille kielihölmölle insinöörillekin. Suuressa firmassa ei ollut varaa väärinkäsityksiin.
Ensimmäisen teknokuplan aikaan kaikki teknologiafirmat halusivat olla kansainvälisiä. Keskinkertaisinkin britti tai jenkki sai hyväpalkkaisia töitä uuden ajan yrityksistä, ja ainut merkittävä asia, mikä rekrytoinnista seurasi oli, että palavereissa puhuttiin vierasta kieltä, ei asiaa.
Jotkut firmat ovat vieneet kansainvälisyytensä aivan tappiin. On esimerkkejä yhtiöistä, joissa on valittu viralliseksi kieleksi englanti – vaikka töissä on pelkkiä suomalaisia.
Englannin korostaminen on tyhmää. Vaikka yritys olisi ”born global” eli lähtökohtaisesti suunnattu kansainvälisille markkinoille, sen sisäisen viestinnän tulee olla mahdollisimman tehokasta ja tarkkaa. Suomalaisessa firmassa suomalaisten tulee puhua suomea keskenään.
Yrittäminen on vaikeaa. Meillä ei ole varaa lisätä vaikeustasoa esittämällä kansainvälisempiä kuin oikeasti olemme.