Blogit

Sisäpiiritietoa startup-maailmasta.

Uusi lomaosakekupla?

Blogit Hupparihörhö 25.6.2014 15:24
Sami Kuusela
Kirjoittaja on toimittaja ja liikemies, jonka Hupparihörhö-yritys etsii startupeja suuryrityksille kumppaneiksi ja ostettavaksi.

Vanha hokema on, että talouden kupla on puhkeamassa, kun taksikuskit jakavat sijoitusneuvoja. Väittämällä tarkoitetaan sitä, että kun tavalliset ihmiset alkavat työntää rahojaan ylikuumiin yhtiöihin ja kaikista meistä tulee pikarikastumista havittelevia sijoittajia, romahdus on oven takana.

Startup-maailma on todella pinnalla nyt Suomessa. Yksi selkeimpiä merkkejä huumasta ovat joukkorahoituspalvelut, joissa tavallisia kansalaisia houkutellaan laittamaan säästöjään kasvuyrityksiin.

Joukkorahoituksen lainsäädännön löysentämiseen on ollut kovia paineita ja asiaa käsiteltiin viimeksi minihallitusneuvotteluissa. Teknologiaväki on ollut lapsellisen yksimielistä vaatiessaan lainsäädännön höllentämistä ja joukkorahoituksen vapauttamista.

Ei tässä rahoitusmarkkinan demokratisoitumisessa mitään väärää ole. On hienoa, ettei enää muutama tähtisijoittaja päätä, mitkä firmat Suomessa menestyvät. Mutta voimmeko luottaa, että säästöjensä tuplaamisesta unelmoiva mummo tietää, mitä on tekemässä, kun hyppyritukka pitchaa prameissa tiloissa startupien kasvupotentiaalista? Emme voi.

Viime aikoina on startup-piireissä suurta hämmennystä aiheuttanut erityisesti Vauraus Suomi -niminen yhtiö, joka on turvautunut aggressiiviseen puhelinmyyntiin tavissijoittajia jahdatessaan. Yhtiö kertoi Helsingin Sanomissa keränneensä pääomaa jo 16 yritykselle kokonaissumman ollessa 18 miljoonaa euroa.  Siis tavallisten suomalaisten rahoja äärimmäisen riskin yrityksiin. Kuulostaa tutulta, eikö? Logiikka lähentelee 90-luvun lomaosakekauppiaita.

Voivatko ihmiset sitten rikastua antamalla rahaa kasvuyrityksiin? Voivat toki. Mutta kuinka kenenkään alalla toimimattoman ammattitaito voisi riittää arvioimaan firmoja, joiden suurin arvo on lupauksessa ja tarinassa? Tuleeko tällaisessa tilanteessa luottaa yritystä esittelevään konsulttiin? Ei tietenkään, sillä konsultin päämäärä on saada kloussaus, eli diili, jossa poka antaa säästönsä pelimerkeiksi startup-markkinoille.

Monille yrityksille joukkorahoitus on viimeinen keino hankkia kipeästi kaivattua pääomaa. Yritysten tulee kuitenkin ymmärtää, että seuraavilla rahoituskierroksilla – joita mitä todennäköisemmin tarvitaan – joukkorahoitusyhtiön kautta tulleet osakkaat eivät ole yleensä kuin jarruna. Varsinkin kansainväliset riskisijoittajat katsovat ensimmäiseksi, keitä muita yritykseen on sijoittanut. Jos osakasluettelosta löytyy Pertti, Liisa ja Matti, kiinnostus saattaa lopahtaa.

Joukkorahoitus sopii mahtavasti yksittäisten tuotteiden tai projektien rahoittamiseen, mihin perustuvat esimerkiksi amerikkalainen Kickstarter ja suomalainen Mesenaatti.me. Näissä palveluissa sijoittaja tietää täsmälleen, mitä sijoituksellaan saa ja summat ovat siedettäviä. Palvelut, joissa sijoittajia ja yrityksiä autetaan löytämään toisiaan, ovat myös tervetulleita markkinoille. Mutta kun aletaan myyntihehkutus amatööreille, riski nousee mahdollisuuksia suuremmaksi ja rahojen menettämisestä tulee liian todennäköistä.

Startup-maailma on tarinoiden valtakunta, jossa unelmien realistisuuden arvioiminen on vaikeaa jopa ammattilaisille. Ja se houkuttelee alalle myös veijareita.

Kun siis seuraavan kerran saat soiton, jossa tarjotaan sijoitusta, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, paina punaista luuria. Jos kuitenkin haluat laittaa irtorahojasi startupiin, sijoita siihen serkkusi firmaan. Tuntemalla yrittäjät ja yrityksen henkilökohtaisesti, takaat ainakin sen, että odotusten kaaduttua voit nälviä tuttujasi. Saat ainakin jonkinlaisen hyvityksen.