Uuden ajan rikkaat eivät massisikaile
Ylisuuren omaisuuden lahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen on tullut normi uuden sukupolven yrittäjien keskuudessa. Rahojen jemmaajia pidetään juntteina.
Kun Facebookin perustaja ja suurin osakkeenomistaja Mark Zuckerberg ilmoitti viime yönä Suomen aikaan lahjoittavansa 99 prosenttia omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen, teki mieli tehdä aaltoja. Zuckerbergin omistus Facebookista on noin 45 miljardin dollarin arvoinen.
Zuckerberg seurasi teollaan Microsoftin perustaja Bill Gatesin jalanjälkiä, joka on kertonut lahjoittavansa 95 prosenttia omistuksestaan maailman ongelmien ratkaisemiseen.
Sekä Zuckerbergin että maailman rikkaimman miehen Bill Gatesin toiminta kertoo uudenlaisesta suhtautumisesta rikkauksiin. Uuden ajan digitaalimiljardöörit eivät keskity rakentamaan tolkutonta tuhlausimperiumia, kuten tapahtui esimerkiksi teollisen vallankumouksen huipentuessa 1800-luvun lopun Amerikassa.
Vaikka maailma on muuttunut yli sadan vuoden aikana valtavasti, ei voi olla vertaamatta nyt koettua digitaalista vallankumousta ja pääoman uudelleenjakoa yli sadan vuoden takaiseen bisnesmullistuksen. Teollisen vallankumouksen loppukautena, 1800-luvun lopussa, eivät varsinkaan amerikkalaiset megaporhot maksaneet liiemmin veroja, työvoimaan suhtauduttiin lähinnä materiaalina ja suurin ongelma tuntui olevan, mihin tolkuttomat rahakasat saisi mällättyä.
Teollisen vallankumouksen loppuvaiheen orgioista kerrotaan uskomattomia tarinoita. Amerikan rikkaimmat suvut rakensivat kilpaa jättikoteja ja huviloita ja täyttivät ne vanhalta mantereelta ostamillaan taideaarteilla. Maailman kalleimmissa hotelleissa järjestettiin juhlia, joissa eliitti porsasteli tuhlaten yhdessä illassa köyhien valtioiden bruttokansantuotteen verran pätäkkää.