Projekti on kauhea sana
Suurten yritysten projektimaailma tekee pettyneitä työläisiä. Startupeissa on kivempi meno.
Projekti on kauhea sana. Sillä kuvataan puuhastelulla täytettyä ajanjaksoa, jolla on alku ja loppu, ja jonka jälkeen kaikkia harmittaa.
Perinteisissä yrityksissä eletään projektista toiseen. Ensin pomotason ihmisellä välähtää, ja hän kerää ideaansa toteuttamaan tiimin. Pidetään aloituspalaveri, jossa määritellään tavoitteet. Ensimmäisessä kokouksessa innokkain uraohjus on eniten äänessä ja saa eniten vastuuta. Vain harva projektitiimin jäsen innostuu koko ideasta.
Projektin aikana idea muuttuu vaikeaksi. Alkuperäinen visio sumenee ja meno laimenee. Töitä vältellään.
Kun projekti saadaan päätökseen eli ”valmiiksi”, katsotaan tulokset ja petytään. Projekti ei saavuta koskaan tavoitteitaan, joten se lopetetaan ja aloitetaan uusi projekti.
Startupeissa ei ole projekteja. Tai itseasiassa: Startup-yritys on itseasiassa yksi suuri projekti, paitsi että siinä ei luovuteta.
Kuten perinteisissä projekteissa, myös startupin alkuvaiheessa määritellään tavoitteet. Startupin edetessä visio sumenee, jolloin tehdään valtavasti hommia, jotta saadaan se taas selkeäksi. Meno kiihtyy ja innostus säilyy.
Vaikka tavoitteita ei koskaan saavuteta oletetussa aikataulussa, bisnestä ei hylätä. Startupissa keksitään aina uusia tapoja tehdä ihmeitä ja nostetaan rimaa vieläkin korkeammalle.
Suurten yritysten projektimalli on pettymysten tie. Joka kerta, kun innostuneet ihmiset saadaan pettymään ja heidän projektinsa lopetetaan, motivaatiotaso laskee. Vaikka oppiminen oli vasta alkanut. Lopputuloksena on kyynisiä työläisiä.
Suuriin yrityksiin kaivataan enemmän sinnikkyyttä. Sitä ne voivat oppia startupeilta.