Posti osallistuu köyhien kurittamistalkoisiin

Tällä viikolla uutisoitiin, että muun muassa asunnottomien käyttämä Poste Restante -palvelu muuttuu maksulliseksi. Maaliskuun alusta postin hakemisesta pitää maksaa 3,10 euroa, mikä on pieni raha suurimmalle osalle meistä. Mutta iso kustannus sille, joka joutuu laskemaan joka ikisen pennin ja jolle muutaman euron ero merkitsee ateriaa tai nälkää.

Vaikka Posti on yhtiöitetty jo parikymmentä vuotta sitten, se on kokonaan valtion omistama firma ja sillä on lainsäätämiä velvollisuuksia kansalaisten palvelemiseksi. Yhtiön toimintaa säätelee postilaki, jolla taataan kaikkien suomalaisten tasa-arvoinen palvelu. Lähtökohta on, että kirjeen vastaanottaminen ei maksa. Lähettäminen maksaa. Paitsi nyt. Kun rokotetaan köyhää.

Poste Restanten muuttaminen maksulliseksi on Postin kannalta harvinaisen tyhmää, sillä juuri nyt kansa on herkillä vanhusten, lasten ja muiden erityisryhmien hoivan kamalasta tilasta. Kiukku nousee, kun kaikkein huono-osaisimpien postipalvelukin alistetaan kylmälle bisneslogiikalle.

Heikossa asemassa oleville ihmisille aiheutettu harmi on tässä tapauksessa paljon isompi kuin kylmästi laskettu bisneshyöty. Olisi kaikin puolin järkevää järkevää nostaa käsi virheen merkiksi ja perua koko homma. Sillä on Postillakin vielä mainetta jäljellä.

Vähäosaisia kuritetaan pikku päätöksillä koko ajan

Poste Restanten ajattelematon muuttaminen maksulliseksi on vain yksi merkki kovenevasta yhteiskunnasta, jossa aivan liian moni hyvin pärjäävä ajattelee, ettei ”meillä ole varaa köyhiin” ja että bisnes on bisnestä. Vähäosaisia kuritetaan pikku päätöksillä koko ajan, oli sitten kysymys puistonpenkeistä, joihin tilataan isolla rahalla rumat käsinojat penkin keskelle töröttämään ja estetään nukkuminen tai kauppakeskusten istumapaikkojen katoaminen niiltä, joilla ei ole varaa vitosen latteen.

Moni normituloiselle mitätön juttu on häpäisyä heikko-osaiselle.