Piinaindeksi FTW!
Opin seminaarissa uuden termin. "Piinaindeksi". Kun työttömyys ja inflaatio ynnätään, piirtyy surullinen viiva ja kaikki menettävät uskonsa tulevaisuuteen.
On se myönnettävä. Suomessa on lama. Ainakin henkinen lama.
Joskus nuorena ajattelin talousuutisten olevan tylsiä, nyt koen toivottomuutta ja lamaannusta, kun tv-uutisissa käyrät sojottavat alaspäin. Asiantuntijat ja etujärjestöt kertovat meille päivästä toiseen kuinka kaikki on mennyt pieleen, julkinen sektori on suuri ja tehoton, Suomen verotuskin on ihan kamala, eikä vienti vedä.
Lääkkeitä taantuman voittamiseen ei liiemmin ole. Paitsi norminpurkutalkoot. Tai yrittäjyys. Tai jotkut joustot. Yksi unelmista on euron heikkeneminen. Jeesus! Voisitko heikentää sitä euroa, niin saataisiin taas vienti vetämään ja hymy takaisin suomalaisten huulille.
”Jihuu, vaimo! Arvaa mitä! Ihania uutisia. Euro heikkeni puoli prosenttiyksikköä! Ostetaan tänään sitä parempaa kinkkua leivän päälle!”
Kyllähän tosiasioita pitää katsoa silmästä silmään. Pitää tajuta, kuinka huono tilanne on. Mutta kiukku ja ruikutus on tyhmää. Varsinkin jos se passivoi.