Pieni pussi. Pahuus.
Keskustan noustua valtaan kaveripiirissäni on kasvanut viha S-ketjua kohtaan. Kaupan keskusliikkeiden koetaan edustavan kaikkea sitä tunkkaista ja pahaa, jota jyväjemmareiden kabineteissa juonitaan.
Puoli tuntia sitten kaverini kirjoitti Facebookissa näin:
– Hei, oletteko omistaja? – Ai ABC-Suomen, pilalle kaavoitettujen kuihtuneiden kylien, tasapaksujen, ketjuravintoloiden ja ylihinnoiteltujen supermarkettien omistaja? En ole. – Aha, kiitos.
Kyllä siinä kassa sai nenilleen. Eikö asiakaspalvelija tajunnut, että vahingossa S-ketjuun pyöräillyt moraali-ihminen on asiakasomistajuuden yläpuolella? Kuinka tuo pari tonnia kuussa tienaava nainen kehtasi?
Ei ole helppoa olla näinä päivinä kaupan kassa. On tuo markkinointiosaston pakottama ”omistaja”-hokemispakko ja se kaikista pahin: pienet pussit.
– Pannaanko pieneen pussiin? – Ei todellakaan PANNA! Pidätkö minua luonnon raiskaajana? – Ja oliko S-etuk…. Anteeksi. Olitteko omist… Eiku. Anteeksi.
Suomi on tuhon oma. S-ihmiset ajavat meitä rotkoon. Pieni pussi lepattaa ilmalennon aikana.
Räjähdys.