Muumiot eivät pelasta Suomea
Risto E.J. Penttilä haukkui Suomea lifestyle-maaksi, josta sisu on kadonnut. Sisu ei kuitenkaan löydy Kekkosesta tai Alvar Aallosta, kuten Penttilä penää.
Toissapäivänä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä kirjoitti blogissaan Suomen muuttuneen lifestyle-maaksi. Penttilän mukaan emme enää tavoittele mainetta tai kunniaa, ja hän vertasi suomalaista bisnes- ja kulttuuriväkeä olympiaurheilijoihin, jotka eivät menesty.
Tavoitellaan vain hyvää fiilistä, eikä voittoja. Ennen oli ihan eri meno. Oli sisua ja sitkeyttä.
Lähes kuusikymppinen Penttilä tuli julkisuuteen liberaalina Nuorsuomalaisten puheenjohtajana 90-luvun puolivälissä. Siitä on nyt kaksikymmentä vuotta. Blogikirjoituksensa perusteella vaikuttaa ikäistään vanhemmalta.
Penttilän ymmärrys paljastuu viimeistään, kun hän listaa mielestään oikeita menestyjiä: ”Arkkitehtuuri ja design? Ei yhtään Aaltoa tai Saarista, ei yhtään Franckia tai Sarpanevaa. Kirjallisuus ja musiikki? Ei yhtään Sibeliusta tai Linnaa, ei yhtään Veijo Merta tai Reino Helismaata. Politiikka? Ei yhtään Kekkosta, ei yhtään Lipposta. Talouselämä? Ei yhtään Jaakko Pöyryä, ei yhtään Jorma Ollilaa”, Penttilä paukuttaa.
Ei. Olet väärässä, Penttilä. Emme me tarvitse enää yhtään Aaltoa tai Saarista. Eliel Saarinen kuoli jo 65 vuotta sitten. Samaan aikaan oli Alvar Aallon kultakausi. Itseasiassa nojaamme ihan liikaa vanhaan. Koska meillä on vääristynyt käsitys designista. Muumiot eivät pelasta Suomea.
Kirjallisuus- ja kulttuurielämä on kehittynyt ja kansainvälistynyt valtavasti kansallisiin aiheisiin keskittyvien – sinänsä upeiden ja aikoinaan radikaalien – Veijo Meren ja Reino Helismaan jälkeen. Franck ja Sarpaneva taas ovat alle viisikymppisille suomalaisille tuttuja lähinnä tienvarsien tehtaanmyymälöistä.
Entä Kekkonen? Oikeasti? Kekkonen? Tai Lipponen? LOL.
Talouselämän historiasankarit sentään ovat vähän uudempaa osastoa. Vasta toinen on kuollut.
Pöyry oli upea visionääri, joka uudisti bisneselämää ja teki asioita uudella tavalla. Kuten nytkin pitäisi. Jorma Ollila taas teki hienoa jälkeä Nokian kanssa, mutta startup-maailma on hänellekin vähän päälleliimattu ja vieras, vaikka mies monia firmoja onkin auttanut. Ollila ei ole internet-natiivi, hän ei ole kasvanut sosiaalisen median aikakaudella, jolloin maailmasta tuli aidosti vuorovaikutteinen ja rajaton.
Suomalainen bisnes- ja kulttuurimaailma voi paljon paremmin kuin entinen radikaali ymmärtää. Maailmalla Suomen upeus nähdään, muttei ilmeisesti Keskuskauppakamarissa.
Kulttuuripuolella esimerkiksi peliteollisuus on kyennyt ihmeisiin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomesta on noussut valtavasti menestystarinoita, myös muilla alueilla kuin casual-peleissä, joita Supercell ja Rovio tuottavat. Esimerkiksi Remedy Entertainment on tullut kuuluisaksi tarinallisilla peleillään. Aivan uudella tarinankerronnan muodolla siis.
Liike-elämäkin voi hyvin, kunhan saataisiin jalkoja jarrulta. Vaikka moni suuryritys kamppailee rakennemuutoksen kanssa, Suomeen virtaa uudenlaista rohkeaa rahaa. Suomalainen startup-kenttä on kuumimpien joukossa maailmalla, mistä kertoo esimerkiksi se, että suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoitettiin viime vuonna yli miljardi euroa. Pääomasijoitusyhdistyksen mukaan kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrä on Euroopan kärjessä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Maailma siis muuttuu. Eikä se lifestyle ole nykybisnekselle tai kulttuurille kirosana, kuten Risto E.J. Penttilälle. Se on mahdollisuus kääriä valtavasti rahaa. Hyvä fiilis ei ole väärin.