Mitä jos kepulaiset ovatkin oikeassa?
Hetkinen. Voisiko suomen kielen seksikkäin slogan ”Pidetään koko Suomi asuttuna” ollakin tulevaisuuteen suuntautuva ajatus, eikä pelkkä kepulaisten Suomea tuhoava veivaus? Kääk!
Tuoreen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin käynnistämä selvitys ministeriönsä työpaikkojen levittämisestä maakuntiin kuulostaa alussa hassulta, mutta kun sitä miettii vähän pidemmälle ja yhdistää siihen etätyön yleistymisen ja visiot liikkumisesta, ajatusta on vaikea tyrmätä täysin. Kulmunihan ei puhu virastojen pakkosiirrosta susirajalle, vaan etätyöstä.
Olen saanut paljon palautetta eilen liikkeelle laittamastani selvityksestä alueellisen läsnäolon ja monipaikkaisuuden…
Julkaissut Katri Kulmuni Lauantaina 31. elokuuta 2019
Nyt keskustan konkari Seppo Kääriäinen tukee Kulmunia Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan. Kääriäinen puhuu monipaikkaisuudesta, eli kuinka varsinkin pääkaupunkiseudulle muuttaneiden elämä jakautuu moneen eri osoitteeseen Suomessa.
Älkää nyt heti syyttäkö kepulaiseksi
Mietitäänpä asiaa hetki – ja älkää nyt heti syyttäkö kepulaiseksi. Toimistoista luopuminen on kasvava trendi yritysmaailmassa, kuten esimerkiksi tämä kesällä julkaistu BBC:n artikkeli kertoo. Yhä useampi startup-yritys jättää perinteisen toimiston hankkimatta, koska suurin osa työstä vaatii itsenäistä keskittymistä ja toimiston hälinä ja varsinkin työpaikoille liikkuminen heikentää työtehoa. Kamalimpia ovat avokonttorit, joiden stressaava vaikutus on todistettu lukemattomissa tutkimuksissa. Onko toimisto tarpeellinen, kysyy myös amerikkalainen renesanssisäätäjä Danny Forest startup-julkaisu Crunchbasen blogissaan.
Toimistoista luopuminen on kasvava trendi yritysmaailmassa
Mitä jos keskustan puheenjohtaja edustaakin tulevaisuutta? Outo ja häiritsevä ajatus kaltaiselleni hesapöhisijälle. Tai no, olen muuttanut tänne 29 vuotta sitten Lahden laitamilta omakotitaloalueelta. Ehkä landejuuret aiheuttavat harhaviettisyyttä. Voi se olla sitäkin.
En tiedä, johtuuko se a) ikääntymisestä b) böndetaustasta, mutta saan yhä useammin itseni kiinni miettimästä, että mitä jos luopuisimme arvoa nostaneesta helsinkiläiskämpästä ja muuttaisimme perheen kanssa järven rantaan kunnon taloon, jonne vedettäisiin valtion tuella valokuitu. Kuolisinko tylsyyteen?
Kun lähitulevaisuudessa itseään ohjaavat autot ilmestyvät katukuvaan, voisimme käyttää matkan luonnonhelmasta ihanaan Helsinkiin kuten haluaisimme: nukkumiseen, työn tekemiseen, syömiseen tai perheen kanssa sekoiluun.
Onko paratiisi robottimatkan päässä kasvukeskuksesta?