Miksi yritykset pakotetaan innovoimaan koronakriisin keskellä?
Alkuun on pakko sanoa, että olen ollut monessa startup-projektissa saamapuolella, jossa hulluja ja kunnianhimoisia hankkeita on rahoitettu aikoinaan Tekesin rahalla ja myöhemmin Business Finlandin ohjelmissa.
Olen ikuisesti kiitollinen, että Suomessa on innovaatiorahoitusta ja uskon, että yksi tärkeimpiä kilpailuetujamme on suuren riskin teknologiarahoitus. Kun maailmalla kertoo, että Suomen valtio jopa tuplaa pääomasijoittajien panostuksen, kaukainen Suomi vaikuttaa kiinnostavalta. En usko, että startup-skene olisi näin pitkällä, ellei valtio olisi auttanut meitä.
Mutta sitten tulee se mutta. Koronakriisin rahoituksessa Business Finlandin kontolle on annettu yli viiden hengen yhtiöiden rahoitus. Vaikka olen tavallista perehtyneempi näihin rahoituskanaviin, yllätyn joka päivä säännöistä, joita tukien saamiseen liittyy. Voin vain kuvitella, kuinka hukassa esimerkiksi kriisiin ajautunut ravintola tai tapahtumajärjestäjä on, kun yrittää selvittää, onko oikeutettu koronatukeen.
Ensinnäkään Business Finlandin 10 000 tai 100 000 euron tukea ei voi saada yrityksen perustoimintojen pyörittämiseen. Siis vaikka rahat ovat loppu ja kulut juoksevat, pitää keksiä joku innovointiprojekti, jotta on oikeutettu pelastaviin euroihin.
Moni yritys haluaa siirtää kielletyt tai eristyksen vuoksi kadonneet bisneksensä verkkoon eli perustaa tuotteilleen tai palveluilleen verkkokaupan. Myöskään tähän ei saa Business Finlandin tukea käyttää, selvisi tänään Twitter-keskustelussa.
Rahoituksella voi voi ostaa ”asiantuntijapalveluita liiketoimintamallin suunnitteluun sekä verkkokauppa-alustojen ja logistiikka- ja maksupalveluiden kartoittamiseen ja valintaan”, selviää Business Finlandin selvityksestä. Verkkokaupan markkinointiin ei tukea saa myöskään käyttää. Mutta markkinointisuunnitelman tekemiseen saa. Ja ”koemarkkinointiin”. Missä se nyt ikinä meneekään se raja.
Monen tekee mieli valehdella. Selviytyäkseen. Pyytää avuksi juoniva konsultti.
Mitä ihmettä? Miksei yrityksille tarjota puhdasta kriisiapua, miksi firmat pakotetaan kehittämään tilanteessa, jossa paniikki on päällä ja rahat loppu? Miksei käytännön toimiin saa käyttää rahaa vaan se pitää jakaa asiantuntijoille, kuten kaltaisilleni viestintävekkuleille?
Miksei makseta peruskuluja kuten työntekijöiden palkkoja ja kiinteitä kuluja ja taata, etteivät firmat ajaudu konkurssiin ja aiheuta suurta ahdinkoa ja surua koko kansakuntaan?
Miksei Suomessa ole monien maiden tavoin kehitetty rahoitusinstrumenttia, jonka päätehtävä on pelastaa terveitä yrityksiä, joiden liiketoiminta on sortunut rajoituksiin? Miksei makseta peruskuluja kuten työntekijöiden palkkoja ja kiinteitä kuluja ja taata, etteivät firmat ajaudu konkurssiin ja aiheuta suurta ahdinkoa ja surua koko kansakuntaan?
Miksi firmat pakotetaan satuilemaan applikaatioideoistaan, koska valehtelun vaihtoehtona on konkurssi ja suuri tappio kansantaloudelle? Miksi käynnistetään kehityshankkeita, joista suuri osa on turhia? Miksi esimerkiksi ravintoloitsijat laitetaan miettimään villiruokakursseja tai hankintaketjuja kun ihmisten työpaikat on pelastettavana?
Tässä ehdotukseni tärkeimmästä tuesta ja sen saamisen kriteereistä. Tarvitaan pienten ja keskisuurten yritysten pelastamisrahoitus, jonka saadakseen yrityksen tulee:
- osoittaa liiketoimintansa olleen tervettä ja kannattavaa ennen koronaa
- näyttää, kuinka lock-down on ajanut yrityksen vaikeuksiin
- selvittää, mitä toimia nyt on tehty homman pelastamiseksi
- kertoa suunnitelma, miten saadaan bisnes mahdollisimman nopeasti jaloilleen kun tilanne normalisoituu
Pääinstrumentin lisäksi voidaan tarjota ropellihattu- ja innovointitukea. Mutta ei pakkoinnovointi Suomea pelasta tässä paniikissa.
Ja vielä kerran: en nyt kritisoi Business Finlandia, joka toimii laissa säädettyjen ehtojensa mukaan. Tarvitaan rehellinen rahoitus (ei laina) peruskuluihin ja sillä on valtava kiire.
Haloo Sanna Marin ja Mika Lintilä. Hanaa.