Kukaan ei ajattele "vain rahaa"
Suomalainen liike-elämä tarvitsee kaikenlaisia yrittäjiä, kahtiajako hippeihin ja ihmisiin "jotka ajattelevat vain rahaa" ei palvele ketään.
Kun muinoin vuonna -97 perustin ensimmäisen yritykseni kaverini kanssa, kuvittelin että rahan tekeminen on helppoa. Olinhan mediassa meritoitunut kulttuurityyppi, joka ajatteli yhteiskunnasta syvällisesti. Ja kun vastassa on väkeä, joka ”ajattelee vain rahaa”, vastustajat olisi helppo voittaa.
Ei siinä sitten hyvin käynyt. Vaikka internetin hulluina vuosina saimme pääomasijoittajilta miljoonia markkoja bisnestämme vauhdittamaan, ammattitaitomme ei riittänyt rikastumiseen.
Myöhemmin tajusin, että nuorena kaikkivoipaisena kulttuurisnobina syyllistyin kahteen ajatusharhaan: Kuvittelin että olisi olemassa minua tylsempää väkeä, joka ”ajattelee vain rahaa”. Luulin myös, että liiketoiminta olisi helppoa humanistille.
Yhä edelleen tapaa väkeä, joka kuvittelee, että varsinkin suurten yritysten johdossa ”ajatellaan vain rahaa”. Tämä väki koetaan alempiarvoiseksi, kylmäksi ja vähemmän syvälliseksi. Kun hippi joutuu yrittäjäksi, hän ahdistuu. On parempi perustaa osuuskunta, ettei vain näytä kapitalistilta. Ja liikeidean on oltava jollain tavalla luomu tai muuten huovutettu.
Eikö kuitenkin olisi parempi, että superhumaanit ihmiset perustaisivat ihan tavallisia yrityksiä, jotka kasvaisivat kuten markkinataloudessa kuuluukin? Eikö yhteiskunnasta tulisi parempi paikka, jos menestysyritysten johdossa olisi hippejä? Tätä ainakin minä yritän. Ja kyllä: tunnustan olevani todella hippi. Joka haluaa tehdä yrityksestään miljoonayrityksen.