Kiitos rohkeudesta, Posti

Postin uusia palveluita haukutaan. Mutta mitä Postin sitten pitäisi tehdä? Lopettaa? Olisiko sitten hyvä mieli?

Profiilikuva
Kirjoittaja Sami Kuusela on toimittaja ja startup-liikemies.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Postin lyömisestä on tullut kansanhuvia. Aina kun talousvaikeuksista kärsivä valtionyhtiö kertoo uusista palveluistaan, verkkopalstat täyttyvät naureskelusta.

Kommentit kuten ”Kannattaisi varmaan ensin hoitaa ne kirjeet luotettavasti perille” tai ”Törkeää kilpailun vääristämistä” ovat yleisiä.

Tähän mennessä Posti on laajentanut palveluvalikoimaansa ruohonleikkuuseen, lehtien haravoimiseen ja vanhustenhoitoon. Muun muassa. Koska posti kiertää koko harvaanasutun Suomen, se tavoittaa kaikki suomalaiset. Myös siellä perimmäisessä böndemökissä asuvan mummon.

Eilen Yrittäjäsanomat paljasti, että Posti alkaisi kerätä polttoaineen hintatietoja ABC-ketjulle. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Facebook-sivuilla reagoitiin heti: ”No nyt posti siis toimii jo vakoojanakin!”, ”Antaisivat työntekijöiden tehdä työnsä eikä kaikkea maan ja taivaan väliltä!” ja ”Gestapo?” -kommentit lentelivät.

Minulla on kysymys teille internetissä viisastelijoille: Mitä Postin sitten pitäisi tehdä? Ei ole nimittäin Postin oma vika, että kirjeiden ja paperilaskujen määrä on teknologisen kehityksen vuoksi vähentynyt. Olisiko parempi, jos Posti – meidän yhteisesti omistamamme yhtiö – tekisi tappiota ja kuluttaisi valtion kassaa? Vai pitäisikö posti lopettaa? Olisiko sitten hyvä mieli?

Eikö ole ihan mahtava juttu, että Posti taistelee ja muuttuu pysyäkseen hengissä? Uudet palvelut toki muuttavat postilaisten työnkuvaa monipuolisemmaksi, koko kansasta huolehtijaksi ja liikkuviksi silmiksi, mutta monet yhtiön sisällä kokevat muutoksen positiivisena – tai ainakin pakollisena.

Kiitos siis rohkeudesta, Posti.