Blogit

Sisäpiiritietoa startup-maailmasta.

Keinoälykupla paisuu – taas

Blogit Hupparihörhö 29.8.2017 14:24
Sami Kuusela
Kirjoittaja on toimittaja ja liikemies, jonka Hupparihörhö-yritys etsii startupeja suuryrityksille kumppaneiksi ja ostettavaksi.

Taas se on tapahtumassa: arvostetut tutkijat ja heidän perässään konsultit ja toimittajat kertovat meille, kuinka muutaman vuoden kuluttua tietokoneista tulee viisaampia kuin ihmiset.

Arvostetut mediat kertovat, kuinka huomenna keinoäly syrjäyttää konsultit, lakimiehet ja muut tietotyöläiset. Eikä esimerkiksi kaupan kassoja kohta enää ole, kun suurin osa nykyammateista katoaa.

Mutta kohta taas huomataan, että tulevaisuutta pitää siirtää. Maailman ja ihmisen matkiminen onkin liian vaikeaa koneelle, sijoitushuuma keinoälyfirmoihin laskee ja konsultit lopettavat ylenmääräisen höpöttämisensä.

Ilmiölle on nimikin, nimittäin ”AI winter”, eli keinoälytalvi, jolle löytyy mukava selvitys vaikkapa Wikipediasta, internet-aktiivien ihan oma-aloitteisesti ylläpitämästä tietopalvelusta, jota ei koosteta keinoälyllä vaan ihmisaivoilla ja yhteisöllisellä editointipolitiikalla.

Keinoälyn ensimmäinen buumi käynnistyi jo vuonna -56 yhdysvaltalaisessa Dartmouthin yliopistossa ja nousi kukoistukseen 60-luvulla, jolloin Herbert A. Simon, yksi pioneereista ennusti, että parinkymmenen vuoden sisällä koneet voivat tehdä ”mitä tahansa ihmistyötä”.

70-luvulla huomattiin, että koneet olivatkin tyhmiä ja ihminen viisas ja vaikea ja rahat vedettiin pois keinoälyn kehittämisestä.

Kun tietotekniikka otti loikkia eteenpän, oli aika innostua taas. 80-luvulla idea oli rakentaa asiantuntijasysteemejä, joissa kone matki ihmisasiantuntijaa, mutta valtavasti esikuvaansa nopeammin. Taas laitettiin valtavasti paukkuja koneälyyn. Tämäkin kulma osoittautui vajavaiseksi, eikä ihmistyö vieläkään kadonnut.

Taas tuli talvi.

Nyt elämme kolmatta buumia tai kuplaa. Tai itseasiassa kevättä. Keskitymme valtavien datamassojen automaattiseen analysointiin serverifarmeilla, eläinaivojen toimintalogiikkaa matkiviin neuroverkkoihin ja koneiden suorittamaan ”syväoppimiseen”.

Termit ovat hienoja ja homma etenee. Mutta ei se etene sitä tahtia kuin vaikkapa valtakunnan päälehdessä teknologiayrittäjä ja konsultti Pekko Vehviläinen visioi.

”Teknologia mahdollistaa jo nyt rikosta tai terroritekoa suunnittelevan profiloinnin ja tunnistamisen hänen älypuhelimensa ja internetselailun perusteella tehokkaasti. Rikoksen tapahtuessa viranomaisen olisi mahdollista tallentaa tapahtumat kaikkien lähistöllä olevien älypuhelinten kautta”, väittää Vehviläinen.

Eihän olisi mahdollista.

”Eikä kaukana olla tieteiselokuvan Matrix maailmastakaan, jossa tietokoneohjelma myös muutti ihmisiä tarvittaessa poliisiagenteiksi ottamalla heidän kehonsa käyttöön”, Vehviläinen ilmeisesti ihan tosissaan kirjoittaa.

Ollaanhan kaukana. Todella todella todella kaukana.

Keinoäly on jo törmännyt moniin esteisiin. Konsulttien hokema tehonlisäys syöpätutkimuksissa ei onnistunutkaan. Tämän vuoden alussa teksasilainen yliopistollinen syöpätutkimuskeskus MD Anderson kertoi lopettavansa yhteistyön IBM:n keinoälyosaston kanssa, koska rahaa paloi valtavasti, eivätkä tulokset tyydyttäneet. Sama homma chattibottien, eli ihmisten kanssa netissä keskustelevien robottien kanssa. Vaikka maailman parhaat ja arvokkaimmat yhtiöt ennustivat viestirobottien voittokulkua, tämän vuoden alussa esimerkiksi Facebook kertoi, että homma kusahti.

Kun siis seuraavan kerran joku digivälkky kertoo sinulle hienoilla termeillä asiaansa todistellen, että työpaikkasi katoaa ensi vuonna, on sinulla lupa tuhahtaa ja kävellä pois.