Jäikö populismi kuplaansa?

Hollannissa äärioikeisto ei onneksi tuplannut ääniosuuttaan. Silti populismi jyräsi. Voiko muukalaisvastaista kuplaa laajentaa?

Profiilikuva
Kirjoittaja on toimittaja ja startup-liikemies.

Kun Hollannin vaalien tulos selvisi, syvä huokaus kävi läpi sosiaalisen median. Äärioikeistolaisen Geert Wildersin yksinvaltaisesti johtamasta Vapauspuolueesta (PVV) ei tullut vaalien murskavoittajaa eli Alankomaiden suurinta puoluetta.

Moni totesi, että populismin voittokulku pysäytettiin. Mutta pysäytettiinkö sittenkään? Jos rättikieltoja ja islamin kieltämistä vaativa Wilders nosti kannatustaan yli 30 prosentilla, ei se nyt ihan pysäyttämiseltä vaikuta. PVV:stä tuli Hollannin toiseksi suurin puolue.

Vaikka vaaleissa ei tullut lopullista jytkyä, ”voittaja” eli oikeistolainen VVD menetti kahdeksan paikkaa parlamentista ja Wildersin puolue sai viisi paikkaa lisää. Alankomaiden parlamenttiin lisättiin siis viisi uutta tottelevaa nukkea, jotka eivät saa edes antaa lausuntoja lehdistölle ilman johtajansa lupaa, joka on ainut jäsen puolueessaan.

Firmojen ja puolueiden internet-pöhinää mittaava palvelumme Underhood näytti eilen kovia lukuja Wildersille ja ennustimme, että Vapauspuolueesta saattaisi tulla jopa Hollannin suurin puolue. Näin ei kuitenkaan käynyt, PVV ei tuplannut äänimääräänsä, eikä pääministeripuolue romahtanut alle puoleen edellisten vaalien kannatuksesta.

Vapauspuolueen kannattajakuplan sisällä – siis miljoonan Wildersin somefanin keskuudessa – oli siis huippuluokan liekitystä, mutta ilmeisesti puolueen muukalaisvastainen viesti oli liian extreme perusäänestäjille. Wilders vaikuttaa olevan niin törkeä, että tavallisten hollantilaisten oli vaikea hypätä hänen kelkkaansa.