Huimaa kehitystä! Vaikka pakolla.

Keskuskauppakamarin selvitys naisista pörssiyhtiöiden johdossa on Suomelle nolo. Silti sille väännettiin positiivinen otsikko.

Profiilikuva
Blogit Hupparihörhö
Kirjoittaja Sami Kuusela on toimittaja ja startup-liikemies.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viime viikolla Keskuskauppakamari julkaisi selvityksen naisista suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa. Selvitys on puuduttava, mutta suurelta osin asiallinen. Paitsi erittäin outo painotuksiltaan ja varsinkin otsikoltaan.

”Suomi toisaalta toimii esimerkkimaana siitä, miten naisten asemaa yritysten johtopaikoilla on onnistuttu edistämään ilman kiintiösääntelyä”, todettiin ja hetken kuluttua jatkettiin: ” Syksyllä 2014 yhtiöistä 91 prosentilla on molempia sukupuolia hallituksessaan. Vielä viime vuonna tuo luku oli 86 %, ja vuonna 2008 molempia sukupuolia oli vain 51 prosentilla yhtiöitä. Kehitys on tässä suhteessa ollut huimaa.”

Huimaa?

Jos Suomen 119 pörssiyhtiöistä vain yhdellä on hallituksessaan yhtä paljon naisia kuin miehiä ja puolella yhtiöistä naisia hallituksessa vain yksi, ”huima” on surullista hihitystä aiheuttava pakkopositiivinen adjektiivi.

Selvityksen loppupuolelta löytyykin sitten se varsinainen pihvi. Suomalaisista pörssiyhtiöistä vain yhdessä on nainen toimitusjohtajana. Prosenttilukuna tämä on nolo 0,8, kun EU-maiden keskiarvo on 3,3 %. Ruotsissa naistoimitusjohtajia on 6 % prosentissa pörssiyhtiöistä.

Silti Keskuskauppakamari otsikoi selvityksensä ”Naiset ottavat vastuuta johtoryhmissä” ja järjestön tiedotus hehkuttaa selvitystä esittelevän artikkelin ingressissä: ”Naisten määrä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvussa. Tämän vuoden nimityksistä 39 prosenttia on mennyt naisille. Naisjohtajat ottavat myös yhä useammin liiketoimintavastuuta, etenkin nuoremmassa sukupolvessa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajaselvityksestä”

Mihin tällä valheellisella positiivisuudella pyritään? Kuinka surkea tulos tärkeimmässä kohdassa, eli liiketoimintojen ylimmässä johdossa voi johtaa positiiviseen johtopäätökseen? Onko Keskuskauppakamarilla ajateltu, ettei ketään saisi suututtaa? Että kunhan laitetaan positiivinen otsikko, eivät ne vallassa roikkuvat miehet jaksa kahlata koko tekstiä läpi ja soittaa sitä harmillista huutopuhelua metsästysseurakaverilleen?

Suurin osa pörssiyhtiöiden naisjohtajista on tukitoiminnoissa. Eli niissä vähän pehmeämmissä hommissa kuten viestinnässä tai henkilöstöjohtajina. HR-johtajista naisia oli 81 prosenttia. Johtunee sukupuoleen liimatusta hoivavietistä.

Kauppakamarin otsikon ja sisällön väliseen ristiriitaan tiivistyy paljon tiedottamisesta ja etujärjestöistä. Vaikka tulokset kertovat rakenteellisesta ankeudesta, muutosta ei tapahdu, koska ketään ei haluta suututtaa.

Seuraavaksi varmaan joku otsikoi, kuinka ”nuoret vyöryvät pörssiyhtiöiden hallituksiin”, ”lätkästä tuli afroamerikkalaisten hittilaji” ja ”heteromiehet valtasivat kampaamokoulut”.