H. V. Esko Aho
H.V. – Hyvä veli. Jos yhteen ilmaisuun tiivistää menneen ajan, se on tämä.
Vanhoina hyvinä tai siis hyvä veli -aikoina päättäjät olivat miehiä, jotka säätivät Suomea kuntoon kulisseissa ja tarjosivat kansalle totuuden, jonka tavikset pystyivät nielemään ja joka ei aiheuttanut liikaa levottomuutta. Vastuu painoi kovasti, kun päätoimittajat ja pääministerit ja pääjohtajat ja muut pää-ihmiset istuivat iltaa yhdessä ja puhuivat tärkeistä asioista suoraan ja luottivat toisiinsa.
Sitten tuli netti. Journalismi meni pilalle. Naiset alkoivat levottomiksi ja nuoret huusivat tubekanavillaan aivan mitä sattui.
Sitten tuli netti. Journalismi meni pilalle. Naiset alkoivat levottomiksi ja nuoret huusivat tubekanavillaan aivan mitä sattui. Somessa sai sanoa kuka tahansa mitä tahansa, eivätkä pojat klubilla voineet asialle yhtään mitään.
Kaaos. Sitä tämä ”totuuden jälkeinen aika” on. Viimeisin esimerkki tästä oli sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaistu ”Minä ja Venäjä” -artikkeli Esko Ahosta, joka on kaveeraa naapurimaan valtaeliitin kanssa ja istuu Venäjän suurimman pankin hallituksessa. Tommi Niemisen – joka muuten on kaverini, mutta ei ”hyvä veli” – artikkelissa pohditaan, onko ookoo, että entinen pääministeri on pakoteyhtiön huipulla. Ei olisi saanut pohtia. Tuhmasti tehty Tommilta.
Miksei Esko Ahoa kuunnella?
Miksei Esko Ahoa kuunnella? Miksei Esko saa sanella ”H. V.” Kaiukselle eli Helsingin Sanomien päätoimittajalle, millä kulmalla ex-pääministeristä valtakunnan päälehdessä kerrotaan? Suomi on vaarassa.
Avoimessa kirjeessään päätoimittaja Kaius Niemelle Aho toteaa:
”Elämme suuren epävarmuuden aikaa – jopa vaarallista aikaa. Sitä pahentaa laajalle levinnyt valeuutisoinnin kulttuuri. Kansalaisten on vaikea ymmärtää ja tulkita, mitä tapahtuu. Mielikuvajournalismi nostattaa intohimoja, kärjistää ja pahimmillaan lietsoo vihaa.”
Tai siis ei se ihan avoin kirje ole, mutta näinä ”suuren epävarmuuden aikoina” journalistit jakavat puolisalaista ”kirjettä” sosiaalisessa mediassa ja homma on lähtenyt lapasesta. Eikä Aho voi edes osallistua keskusteluun, koska hänellä ei ole aktiivisia tilejä Twitterissä tai Facebookissa.
Tässä Esko Ahon valituskirje kokonaisuudessaan H. V. Kaiukselle HS:n Sperbank-jutun johdosta. pic.twitter.com/sZPGodClQ5
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) December 2, 2018
Tapasin Ahon puolitoista vuotta sitten erään ministeriön tapahtumassa, minne emerituspääministeri tuli myöhässä ja jaaritteli sovitun 10 minuutin sijaan 45 minuuttia, joten nykyaikaa edustavien päättäjien ja tulevaisuutta pohtivien asiantuntijoiden paneelille jäi aikaa vain vartti. Tapahtumaa venytettiin ja monen sadan kiireisen ihmisen aikataulu venähti.
Ahon saavutukset ovat kiistattomia
Ahon saavutukset ovat kiistattomia. Alle kolmekymppisenä eduskuntaan noussut ja Suomen nuorimpana pääministerinä ahkeroinut Aho edusti aikoinaan tulevaisuutta. Itsekin ihailin miestä lapsena ja nuorena, vaikken Keskustasta liiemmin piitannutkaan.
Mutta tämä H. V. -juttu. Sitä on vaikea niellä. Mahdoton. Me emme elä ”suuren epävarmuuden aikaa” vaan avointa aikaa. Joka päivä kansalaiset kehittävät medialukutaitoaan ja osaavat tulkita asioita paljon syvällisemmin kuin väistyvän alfan tragedian riivaama H. V. -jengi kuvittelee.