Lopetetaan some-ruikuttaminen
Facebook sen paljastaa: kun ihminen täyttää 40 vuotta, hän alkaa valittaa Weekend-festivaalista ja tupakanhajusta. Ärsyttää, kun muilla on kivaa.
Parahin 40+ Facebook-ruikuttaja,
muistatko kun vielä kymmenen vuotta sitten kilometrien päästä kuuluva bassonjytke oli merkki, että jollain oli kivaa? Kun festivaalialueelta kantautuva ääni ei ollut melua, vaan sai sinut harkitsemaan lipun ostamista?
Entäpä tupakointi. Kun olit nuorempi, saitko raivareita, jos pari kerrosta alempana joku hampuusi veti kessua? Ehkä tupakoit jopa itsekin, tai ainakin astmasi oli vielä niin aluillaan, ettei pelkkä vieno haju saanut sinua yskimään. Saatoit jopa sulkea ikkunan, jos jaksoit tai asia vähänkään häiritsi.
Viime viikonvaihteessa tajusin, että minusta on tullut vanha. Sen kertoi minulle Facebook-tilini uutisvirta. Moni kaverini valitti Helsingissä järjestetyn Weekend-festivaalin melusta, pihatupakoitsijat ärsyttivät ja joku kertoi alakerran naapureidensa inhoavan lasten leikkiääniä taloyhtiönsä pihalla. Myös mopojaan korjaavat nuoret koettiin uhkaksi ja häiriöksi esimerkiksi omassa taloyhtiössäni.
Sosiaalinen media on monella tapaa armoton ja paljastava foorumi. Se kertoo meille paitsi viimeisimmistä juoruista ja kavereidemme kuulumisista, myös ikääntymisestämme. Eilen tajusin, että sekä minua että ikätovereitani ärsyttävät muiden tekemiset vuosi vuodelta enemmän.
Tunnemme valtavaa vimmaa ojentaa nuorempiamme – ja niitä, jotka suhtautuvat elämäänsä vähän holtittomammin kuin me keskiluokkaiset omistusasujat, joille mukavuus ja rauha ovat arvopyramidin huipulla.
Silti: kun seuraavan kerran päätämme ruikuttaa jostain asiasta, joka tuottaa jollekin mielihyvää, voisimmeko painaa rew-buttonia ja miettiä, mitä olisimme asiasta miettineet, kun vielä asuimme vuokralla, riekuimme festareilla ja maailmassa värit olivat kirkkaita?
Ja jättää sen valituksen poustaamatta.