Stop avoimuudelle: Eduskunnan vierailijalistat pitää salata
Kansanedustajien tapaamisten kyttäämisestä seuraa, etteivät päättäjät tapaa kuin samanmielisiä. Pelottava juttu.
Kuplassani tuntuu olevan melko lukittuna mielipide, että eduskunta on sikamainen halutessaan salata listat talossa käyneistä.
Suomen Kuvalehti – siis tämä sama lehti, johon bloggaan – on tehnyt suuren työn käydessään vierailijadataa läpi. On listattu kävijöitä ja selvitetty ramppaamisen syitä. Juttuja on tehty useita.
Data on valtavan mielenkiintoista ja siitä on helppo tehdä vääriä johtopäätöksiä.
En ihan tajua listojen avaamisen pointtia. Kuvitellaanko, että vierailijalistoista paljastuu skandaaleja? Jos haluaisin säätää jotain salaista kansanedustajan kanssa, en todellakaan menis eduskuntaan asiaani hoitamaan, vaan tapaisin päättäjän joko puistossa, hämärässä kalabaarissa tai vaikkapa dark netissä. Tai ihan puhelimessa, koska teletietojen avaaminen olisi pelkästään laitonta ja typerää.
Vierailijoiden yksityisyyden kannalta listat ovat ärsyttäviä, mutta mahdollisesti myös lainrikkomuksen rajamailla.
Tapaamisten kyttääminen johtaa pomminvarmasti siihen, etteivät päättäjät tapaa kanssaan eri mieltä olevia. Jos minä olisin kansanedustaja, kokisin velvollisuudekseni treffata kaikenlaista väkeä, myös niitä, joiden kanssa olen räikeästi eri mieltä. Kun sitten ”paljastuisi” että luonani on käynyt ”pahoja tyyppejä”, joutuisin kuseen, koska suututtaisin äänestäjäni.
Tilanne on vähän sama kuin maahanmuuttokeskustelussa. Kaikissa leireissä kirkasotsaisimmat julistavat, kuinka ”rasistien” tai ”suvakkien” kanssa ei vain voi keskustella, mikä oikeasti tarkoittaa, että keskustelu erimielisten kanssa on kielletty. Se on pelottava juttu.
Kansanedustajia tulisi kannustaa tapaamaan kaikenlaista väkeä rikollisista pyhimyksiin, suuryritysten tähtilobbareista pelkällä vuori-ilmalla eläviin hippeihin. Ilman pelkoa, että tapaamiset tulkitaan väärin.
Ei avoimuudelle, sanon minä.