3L21 liikuttaa kaupunkilaisia! Voihan A641!

Profiilikuva
Kirjoittaja on toimittaja ja startup-liikemies.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Jos jostain IT-alalla ollaan yhtä mieltä, se on jättifirmojen huono maine.

Tieto, Fujitsu, CGI ja muutama vähän pienempi firma ovat jatkuvasti naureskelujen kohteena, kun puhutaan miljoona- tai miljardihankkeiden epäonnistumisista.

Oli sitten kyse poliisin tietojärjestelmistä, uusista lippusysteemeistä julkiseen liikenteeseen tai vaikkapa terveydenhuoltoon liittyvistä atk-jutuista, aina tiedetään ketä syyttää: isoa IT-firmaa.

Silti näiltä jättiläisiltä tilataan. Koska niin on aina totuttu tekemään. Varsinkin virkakoneistossa oletus on, että joku iso tekee. Koska pieniin muka ei voi luottaa. Ja koska kilpailutukset on säädetty niin, ettei alle tuhannen hengen firma saa ikinä keikkaa.

Varsinkin käyttöliittymissä ja käyttökokemuksen suunnittelussa köntykset tuntuvat olevan täysin pihalla. Viimeisin nolous on Helsingin Seudun Liikenteen uudet matkakortinlukijat, joita kukaan ei osaa käyttää. Järjestelmän ja laitteet toimitti Tieto.

Laitteen näyttö on täyttä dadaa. Kun aiemmin matkan maksu onnistui näyttämällä lukijamöhkäleelle korttia ja valitsemalla nyrkin kokoisesta napista matkan, nyt tarjotaan näytöllä kolmea vaihtoehtoa, jotka on nimetty ”3”, ”L”, ”2” ja ”1”. Tarkenteissa todetaan, että kyseessä on ”Lähiseutu 3” ja ”Lähiseutu 2”, joka on jostain jumalan syystä nimetty L:ksi. Kakkonen on seutu ja ykkönen Helsingin sisäinen matka. Tajusitko? En minäkään.

Sisältyykö järjestykseen ”3L21”, joku salainen viesti muukalaisilta? Tietääkö kukaan missä menee L-lähiseudun ja 3-lähiseudun raja? Pluton ulkopuolisella asteroidivyöhykkeellä?

Uusi systeemi ei tietenkään toimi näkövammaisilla. Mutta ei se mitään. Ei se toimi meillä näkevilläkään.

Miksi ihmeessä näitä palveluita ja laitteita suunniteltaessa ei kysytä apua startup-ihmisiltä, joiden tärkein tehtävä on tehdä palveluista käyttäjille helppoja? Kuinka Tieto ja heidän tilaajansa kehtaavat toimittaa käyttökelvotonta kuraa kaupunkilaisten arkea vaikeuttamaan?

Aina tietysti voi syyttää tilaajaa. Paitsi ettei voi. Jos järjestelmän suunnittelevat asiantuntijat, on heidän vastuullaan ohjata asiakastaan selkeyttä kohti.

Eikä tässä tietenkään ole mitään uutta. Muistatteko, kun saatiin ne tekstariliput vuosituhannen alussa. Se oli periaatteessa ihanaa, mutta oikeasti hirveää. Matkustajan tuli kirjoittaa viestiinsä ”A641”, siis käsittämätön, päänsärkyä aiheuttava merkkijono.

Jossain vaiheessa meille suostuttiin selittämään, että ”A” tarkoittaa lipputyyppiä, ”64” on maakoodi ja ”1” tarkoittaa Helsinkiä.

Mites, jos olisi vain kirjoittanut sanan ”lippu”? Tai soittanut maksulliseen numeroon tai lähettänyt mitä tahansa viestiä saadakseen lipun? Sillä kyllä niitä maksullisia SMS-numeroita maailmassa riittää.

Tässä vielä vinkki, miten ne lippuautomaatit saataisiin toimimaan: laitettaisiin ylimmäs se kaupungin sisäinen nappi. Ja sanottaisiin siinä, että ”Helsinki – kaupungin sisäinen”. Sitten olisi nappi seutulipulle, koska sitä käytetään toiseksi eniten. Voitaisiin vaikka selittää lyhyesti, mihin seutulipulla pääsee. Muut näppäilisivät määränpäänsä. Tai valitsisivat valikosta.

No, onneksi toimitukset viivästyvät.

Täällä Facebook-seinälläni vielä kuva valikosta. Ja keskustelua.

EDIT: Ilmeisesti – toisin kuin lehtitiedoissa on sanottu – Tieto ei ole ainakaan yksin vastannut HSL:n lippujen käytettävyydestä. Mukana kehitystyössä on ollut ainakin käytettävyystoimisto Adage, joka kertoo lippujärjestelmästätyöstään sivuillaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että automaatteja olisi tippaakaan helpompi käyttää.